Pieniä salaliittoja

Katselin jotain Heikoin lenkki -jaksoa, ja siinä yhdeltä kilpailijalta kysyttiin useasti latinan kieleen liittyviä kysymyksiä, vaikka hän ei ollut esittelyn mukaan lääkäri. Mutta ehkä hän oikeasti kuitenkin oli? No, luultavasti hän vain oli kilpailuun haettaessa esittänyt harrastavansa latinaa.

Eli luulisin, että tuotanto haluaa kohottaa kilpailijoiden tasoa joillakin kierroksilla esittämällä heille kysymyksiä tutusta aihepiiristä. Sitten taas joillakin kierroksilla kilpailun keskivaiheessa esitetään hankalia kysymyksiä, joita melkein kukaan kierroksella ei tiedä. Näin saadaan jännitystä peliin ja kilpailijoiden itseluottamusta pudotettua. Samalla katsojat voivat kokea olevansa vähintään yhtä viisaita kuin kilpailijatkin.

Tavallisilla kierroksilla on tärkeää olla nopeaälyinen ja -muistinen, jotta vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä ja jotta kilpailija kerkeää tarpeen tullen pankittaa oikeaan aikaan. Lopussa taas esitetään vaikeampia kysymyksiä, joita saa miettiä pitempään. Siinä siis usein eri tyypit pärjää kuin kilpailun aiemmissa osioissa.

Yleensä joku vanhempi hieman hidas jo muistilokeronsa aikoja sitten täyttänyt ja osin rapauttanut kilpailija voi viedä voiton kaksintaistelussa, mutta luultavasti hän on pudonnut jo aikaisemmassa vaiheessa sekä objektiivisen suorituksen että taktikoinnin takia pois pelistä. Joissakin jaksoissa kilpailijat taktikoivat paljon ja joissakin toisissa eivät juuri yhtään. Salaliittoja voidaan kehitellä sekä kilpailijoiden kesken että tuotannon taholta.

Harmaapartainen mies chattailee

Multa sulle, katso säkin, niin riisun mäkin, paan päälle vaan mikin.

- Luulen että tämä muuttuu kohta avoimeksi vain maksaville jäsenille. Maksamattomia vieraita alkaa olla liian paljon. Vapaamatkustajat vain tirkistelevät luihusti muiden kustannuksella eivätkä tunne mitään vastuuta siitä pysyykö paikka pystyssä vaiko ei. Saavatko mallit tarpeeksi vaivan palkkaa, jotta jaksaisivat jatkaa pyyteetöntä ruumiinsa ja sielunsa paljastamista? Tuskin.
- Pyyteetöntä tosiaan. Kuule, tuo on vanhanaikaista ajattelua. Vieraatkin ovat alttiita mainoksille, joita kanava näyttää. Mainostuloilla nämä nettipalvelut pyörivät.
- Hah hah, luuletko että ne nilikit hyödyttävät enempää mainostajia kuin artistejakaan.
- Mutta ei mainostajat sitä tiedä. Mitä enemmän kävijöitä sivustolla on, sitä enemmän se voi saada mainostuloja.
- Kohta kaikille valkenee, että vierailijoiden hyöty muille on yhtä tyhjän kanssa. Myös mainosrahat loppuu. Ja mallit lyövät kinttaat naulaan.
- Aivan, siitähän artistit saavat tippiä.
- Mutta siihen se loppuu.
- En usko. Halukkaat mallit ja kinttaat tuskin loppuu maailmasta.
- Kyllä pää tulee vetävän käteen.
- Sanonko minä mitä siihen käteen tulee.
- Ei ainakaan puhtaana käteen yhtään mitään.
- Äläs nyt, suihkukuvaukset ovat oikein suosittuja.
- Nyt saat multa suihkukomennuksen.
- Okei hani, vaikka et tipannut taas senttiäkään. Ihanaa rypeä mudassa ja sitten pestä se pois. Jäätkö katsomaan siipiveikko?
- No olkoon menneeksi. Noi muut höntit maksaa sentään jotain.
- Urpo,häivy jo.
- Ite oot Urpo.
- Voi hyvä Luoja.
- Sanos muuta.
- On sillä rinnat, täytyy antaa täydet pinnat.
- Jep.

Harmaapartainen mies päättelee

Uutisissa sanottiin, että hakukoneen käyttö tyhmistyttää ihmiset. Samaa sanottiin aikanaan jo laskukoneesta ja tottahan se varmasti on. Joskus harmaapartainen mies oli käyttänyt sitäkin. Vastapainoksi hän harrasti tikanheittoa ilman laskukonetta. Nykyään hän arveli tyhmistyvänsä jos mahdollista etenkin sen takia, luonnollisten syiden lisäksi, että ei ole pitkään aikaan pystynyt seuraamaan uutisia, koska ne on niin ikäviä. Jotain pientä ristiriitaa tuossa tuntui olevan, mutta hän ei millään keksinyt mitä. Eipä tuolla ollut väliä. Pääasia että pääasia tuli selväksi, harmaapartainen mies päätteli ja risti kätensä.

Nokkapokkaa

-Hei onko sulla taskulaskinta lainata?
-Mitäs sää semmosella?
-Mitäs utelet?
-No ei mulla oo ku taskupuhelin.
-Jaa, no lainaa sitä.
-Ää, en mä lainaa puhelinta edes eukolle.
-No sen ymmärtää mutta voithan sää lainata silti mulle.
-Ai siksi kun oot homo?
-Mitä prkl, kuule mun seksuaalinen identiteetti ei kuulu yhtään sulle. Ite oot homo.
-No kuuluu se vähän jos meinaat vaikka iskeä mua.
-Okei kohta mä tinttaan ja kunnolla.
-Ai jaa oliko tuo uhkaus ja onko tämä siis ryöstö vaiko raiskaus.
-Tää lopputulos kuule riippuu ihan susta.
-Taidat olla niitä karhuhomoja.
-Minä sinulle karhun kuule näytän. Tästä näin ja näin.

Ja niin vanhat joskin etäiset perhetuttavat joutuivat tappeluun, joka päättyi kuitenkin sivistyneesti ratkaisemattomaan suhteellisin vähin vammoin. Nenästä verta valuen ja hampaita suusta sylkien he poistuivat toisiaan sadatellen takavasemmalle. Eivät kuitenkaan sovintoryypylle kapakkaan lämpimästi halaillen, edes kapakan ilolintua. Jotain saattoi vielä jäädä hampaankoloon. Virallisista syytteistä toisiaan vastaan he pidättäytyivät, mikä varmasti olisi ollut seurauksena tuntemattomien välienselvittelystä. He eivät halunneet sotkea aviopuolisoitaan jupakkaan. Aikaa myöten he pääsivät hammaslääkärin vastaanotolle ja saivat maksaa kalliit kipurahat.

Alta lipan

- Mua vähän jurppii, kun yhä nuoremmat rupeavat muistelemaan, mutta itse en muista oikein mitään muistelemisen arvoista, vaikka ikää on vaikka toisille jakaa.
- Aha, sulla ei ollu ennenkään elämää.
- Sun mutsilla ei ollu.
- No ei varmaan niin paljon ku sun mutsilla.
- Täh, mitä sää tolla tarkotat.
- En mitään, mutta muistatko kun 60-luvulla oli kaksi Kristiinaa.
- No oli niitä varmaan useampiakin, ja on edelleen.
- Niin mutta tunnettuja julkkiksia, muistatko, vähän synkän puoleisia nimiä.
- Ei kai Kristiina mikään synkkä nimi ole?
- No onhan se kristinuskoon päin ja sehän voi olla synkkääkin, mutta tarkoitin sukunimiä.
- Jaa nythän mää muistin, että kyse on varmaankin Kristiina Halkolasta ja Kristiina Hautalasta hyvinkin pitkälle.
- No osuu se älynväläys joskus puupäähänkin, tai sokeakin kana jyvän nappaa.
- Älä älä kuule venkoile siinä yhtään tai näytän mistä kana kusee.
- Mää mitään venkoile, mutta kato ensin toinen Kristiina paukauttaa sua halolla päähän ja sitten toinen hautaa.
- Mää kuule en ole tavannut koskaan kumpaakaan.
- Kiitä onneasi siitä, ja mää kiitän kans, kun en oo tavannu.
- Niin ja nyt muistettiin ulkoa kokonimet ihan ilman tavaamatta.
- Ha ha ha.
- Ha ha ha.

Julia heräsi

Aamulla Julia heräsi myöhään ja himpsi töihin. Jimi jäi vielä nukkumaan. Kun Julia astui ulos portista, naapurin teini juoksi vastaan ja napsaisi hänestä kuvan. Julia kohautti kauniita olkapäitään ja jatkoi matkaansa. Teineillä on omat huvinsa ja aikuisilla omansa. Tai tiedä häntä, kellä on ja kellä ei. Maailma muuttuu, Jasmiini.

Tämä on ilmoitus

Aloitin lukea Kolmivarpaista sammakkoa eli humoristin päiväkirjaa vuodelta 1975. Täytyy pysytellä ajan hermolla.

Kirja on selvästikin lukemisen arvoinen. Samoin on muistaakseni asian laita koskien Hunsvotin päiväkirjaa vuodelta 1989. Sen olen jo lukenut kauan sitten, mutta enpä muista siitä yksityiskohtia (basso:mitään) kuten on tyypillistä.

Päiväkirjat muistuttavat sopivasti blogeja.

Vanhoja aikoja

Jotenkin on hauska lukea Sariolan ensimmäisiä dekkareita, joiden vielä paljolta agraarinen ympäristö, mennyt maailma joka tekstissä kuvataan modernina, on noin vuodelta 1956. Varanotaari, 32-vuotias komisario Susikoski kuitenkin jo ajaa, ja kerää ihailevia katseita pikkupojilta, isoilta pojilta ja tuhmilta tytöiltä, modernilla cabriolet mallin pikku-Mersulla, joka kuulostaa olevan menohaluiltaan kuin Rytsölän Lamborghini. Lapin tunturihotelliin matkustetaan Helsingistä ensin Aeron lentokoneella useita välilaskuja tehden aina Rovaniemelle asti, mistä jatketaan jykevänokkaisella onnikalla maantietä, mutta mikä yllättävintä loppumatka, yli peninkulma, pitää matkata omatoimisesti halki erämaan hiihtäen. Matkalaukkua ei siis voinut mukana raahata, vaan tavarat täytyi kantaa repussa! Hotelliin ei mennyt aurattua tietä, sinne ei päässyt autolla, korkeintaan hevosella, jos sellaisen sai tilattua jostain ajoon? Ehkä hotellilla oli käytössään oma hevonen? Nykyään vastaavilla kulkuyhteyksillä varustettuun hotelliin ei taitaisi montaa asiakasta saapua. Kuitenkin perillä on jo käytössä moderni laskettelurinne, missä voi harrastaa mutkamäenlaskua hissin ja koukkuun kiinnitettävän hissivyön avulla. Ravintolassa tarjotaan gourmet-aterioita lämmitetyiltä lautasilta ja snapsi on kylmää. Juopottelevat seurueet ovat yleisiä ja muutama sievä neitokainenkin sulostuttaa komisarion sinänsä synkkiä tutkimuksia Lapin taikaa ja lumousta hehkuvassa maisemassa. Lentokoneen kaartaessa Rovaniemen uutuuttaan hohtavan kauppalan yli huomio kiinnittyy keskuskansakoulun massiiviseen kivikompleksiin.

Automaattikirjoitus I

Kirjaankin pannaan sanoja peräkkäin, huomasi Kalle Päätalo. Pitää vaan valita oikeat sanat ja sanajärjestys sekä naputella ne. Hm, tai valita alkuasetukset ja muut lähtötiedot ja antaa jonkun sovelluksen hoitaa hommat puolestasi. Markku Sarastamo teki niin jo 80-luvulla. Reseptiä ja tyyliä saattoi rukata mieleisekseen. Luukanen sen sijaan kirjoitti itse automaattisanelusta. En muista kenen. Jonkun kummituksen tai humanoidin kai. Monenmoisia kirjoitusrobotteja ja puppusanageneraattoreita kuten blogia kirjoittava Veijo tai postmoderni tekstirobotti on ollut jo pitkään, mutta ilmaisversiot ovat olleet toistaiseksi liian yksioikoisia, jotta niillä olisi vakavaa kirjallista käyttöä. Mutta ehkä tarkistan jatkossa tilannetta. Okei, katsotaan jo pikkuisen sanoi tohtori. Veijo ei näytä toimivan enää.

Puppulausegeneraattori tuottaa tällaista: Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että vanha kunnon sosialismi yksinkertaistaa järjestelmän ulkopuolelle jääneitä epäonnistuneita prosesseja.

Vanha kunnon postmoderni kone toimii edelleen: “Reality is fundamentally elitist,” says Sontag; however, according to Drucker[1] , it is not so much reality that is fundamentally elitist, but rather the defining characteristic, and some would say the economy, of reality. Finnis[2] holds that the works of Eco are an example of self-justifying nationalism. Therefore, the subject is interpolated into a deconstructivist predialectic theory that includes sexuality as a paradox.


Lähde: Maalainen. Eli siellä on lisää muutamia.

Foliohattu panikoi

Maailma on Titanicin kurssilla. Niin on miltä näyttää. Tai mitä jos vaan unohdetaan koko velka, mitätöidään se ja kielletään ottamasta uutta. Kielloissa on voimaa. Varmaankin. Älä synkistele.
Be Happy.
Don't worry.
Kielletään NWO.
Demokratia toimii vain pikkuvaltioissa, jos sen annetaan toimia.
Onko demokratia virttynyt ylellisyys, joka on työnnetty romukoppaan ja jolle on asennettu kuonokoppa?
Vai onko demokratia vain manipuloinnin keulakuva.
Sitäkö meille propagoidaan?
Pitäisin kuitenkin kiinni demokratiasta kuin Tatjana huivista.
Linnuilla kaloilla mehiläisillä kimalaisilla menee huonosti. Varmaan alienien tekosia. Siirtyneet lehmistä pienempiin mutilaatioihin.
Taitaa olla samaa salaliittoa eli NWO.
Kuin älytön rahajärjestelmä ja globalisaatio, ilmestyskirjan peto, EU, joopa joo. Näitä ei voi välttää. Pakkotoistoa.
Täytyy siis äänestää Jouko Pihoa, aamen. Eläköön Uuden Suomen munaton leijona.
Jellonakin on mutiloitu.
Turhaan, näillä pakkasilla.
Tai sitten ufoja vaan liikkuu niin paljon joka puolella näinä aikoina, että paikallinen fauna joutuu kärsimään.
Ufojen naamioitumisteknologia saattaa vaikuttaa myös.
Tai sitten kyseessä on joku Haarp tai vastaava tuhoase, jolla voidaan tappaa myös ihmiset tietyltä alalta. Vaikkapa koko maapallolta silmänräpäyksessä tai Suomesta tai Ahvenanmaalta. Joopa joo.
Vaikuttaa aika uhkaavalta. Mikähän sen Ruotsin lentokoneen lentotason pudotuksenkin aiheutti? Tuskin lähden lenteleen lähiaikoina, vaikka ei ole kyllä rahaakaan siihen.
Illuminatin tai vastaavan hommia siis. Wheelerin kuolema ilmeisesti liittyy samaan. Ai jaa että lietson paniikkia. No ei täällä kukaan käy eikä ainakaan usko sanaakaan. Tuskin edes itse. Be happy, don´t worry.
Mutta täytyy panna päähän foliohattu ja rakentaa Faradayn häkki josko nuo auttaisi jotain. Ei vara venettä kaada vai miten se oli.
Äärimmäinen lämpökin ehkä auttaa joten menen saunaan.
Ja saunan katossa on foliota myös.
Luin nukkumaan mennessä Porvalin kirjan Kallesta, oikein hyvä kertaus.
Reino Kurtti ja Helvi Ojala (Laina Puronen) meinasivat, että Kalle muunsi totuutta kerronnan hyväksi aika lailla. Minusta Kallen kirjoista voisi julkaista edes muutaman kirjailijan valinnan. Julkaistiinhan Linnaltakin Sotaromaani.
Jostain voisi löytyä alkuperäisiä käsikirjoituksia niin jälkieditoinnista saisi oikean kuvan. Porvali ei mainitse sitä seikkaa lainkaan.
Eli KP ehkä oli kerronnan mestari enemmän kuin päiväkirjamölläri.
Tai sitten puolet kunniasta kuuluu kustannustoimittajalle?
Syrjille ja muille leikkaajille saneeraajille poliiseille sensuroijille ja stilisteille.
KP saattoikin olla pohjimmiltaan postmoderni beat heh heh.
Tajunnanvirtaa kuin Joyce?
KP:kin oli siis salaliitto, jonka joku Jenni tai muu väittelijä voisi räjäyttää pirstaleiksi?
Samoin se ampuja varmaankin on abduktiotapaus ja siru korvassa käski ampua. Salaliitto pudotti Iranin koneen, kuoliko mukana joku atomiekspertti tai ...
Kaiken takana Haarp?
T. Harpf?
Ennen Iijokisarjaa KP kirjoitti melkein normaaleja romaaneja.
Hänellä oli jo takanaan vankka kirjailijan ura ja myyntimenestys.
Iijokisarja on sitten sellainen erikoisuus, että tutkimus ei ole siitä ottanut vielä paljoakaan selvää. Onko se kompleksinen ja monimutkainen, megalomaaninen eikä triviaali?
Erikoislaatuinen romaanin, päiväkirjan muistelman, omaelämäkerran välimuoto. Liikaa dialogia muistettavaksi.
Eli "kirjallisesti ristiriitainen".
Onko joku muu kirjoittanut jossain mielessä vastaavaa? Ehkä Hannu Salama, Eino Säisä?
Henry Miller, Bukowski, Sammakon beat tyypit.
Nuo suppean kerronnan edustajat kjeh kjeh.
Menneen talven lumia. Mutta voihan pitäytyä vanhaan ja jättää Oksasen tai Pulkkisen lukematta, kuten melkein kaiken.
Naiset rulettaa myyntilukuja nykyään. Toista se oli Sariolan ja Päätalon aikaan heh heh.
Noi Putouksen hahmotkaan ei oikein jaksa kiinnostaa. Minna Kauppi on piristävän huonosti käyttäytyvä kaunotar ja blogisti.
Saati uutiset tai keskustelufoorumit tai tavan blogit, kiinnosta vaikka kinostuvat.
Mysteeriuutiset ja mysteeriblogit on asia erikseen.
39 kanavaa pitäisi nyt näkyä, vaikka osa on salattu tietenkin, tai vailla ohjelmaa. Aika vähän on kuitenkin tällaisia kunnon kulttuuriohjelmia kuten tämä boksi. Ei oikeastaan yhtään.
Terrestrisiä.
Forumit ovat siitäkin kiusallisia, että niissä voi joku väittää vastaan hah hah.
Marginaaliboksissa voi kuvitella olevansa keskiössä ja normaali tai intellektuelli, mitä vain.
Hurriganesit oli aika jäyhiä ja vähäsanaisia Mikko Alatalon haastattelussa Iltatähdessä 1974.
Niin aika muuttuu ja me sen mukana, paitsi mä.
Nykyään Hurriganesit on vielä jäyhempiä ja vähäsanaisempia kuin silloin ennnen paitsi ehkä Remu.
Joskus änniä tulee liikaa ja joskus taas ei.
Pitäisiköhän ruveta viittaamaan muihin blogeihin?
SusuPetal on muuttanut wordpressiin. Kuulostaa toimittajien mestalta, eli pressiltä.
RR puhuu edelleen Zizekistä aika paljon.
Ja muista hengen jättiäijistä.
Muissa kulttuuriblogeissa en ole käynytkään pitkään aikaan. Mitähän se Panu Rajala hommasi, no siis elämäkertaa Ahosta.
Okei, Häiriöklinikka on kulttuuriblogi jos mikään.
Näyttää siltä että pystyn kirjoittamaan minkä tahansa lauseen huonosti tai vieläkin huonommin. (Täytyi palata hieman oman napaan päin.).
"Mölähdys hukkuu hetkessä uusien mölähdysten joukkoon, eikä sitä enää ole."
Noin totesi Dionysos tai Hanhensulka vai kuka se oli.
Hän ei siis arvosta sms-tekniikkaa vaan täyspitkää blogipostausta.
Joillakin ajatusta riittää pitkäänkin muotoon heh heh.