En yhtään tiedä, miten pitäisi elää. Ainakaan ei pitäisi kirjoittaa ensimmäistä lausetta, joka nojaa liikaa otsikkoon. Ehkä ei pitäisi mitään.
Kysymys on myös liian yleinen ja laaja, vaikea. Mutta jokainen ihminen ratkaisee sen jotenkin. Ainakin käytännössä. Kirjoitettuna aihe houkuttelee helposti pelkkään tyhmään joskin suppeaan viisasteluun.
Ihmettelen niitä, jotka sanovat, että päivääkään en vaihtaisi pois. He tuskin ovat anonyymeja. Jopa Samuli Putro väittää laulussaan niin.
Ymmärrän paremmin niitä, jotka sanovat, että elä elä niin kuin minä elän, vaan elä niin kuin minä sanon.
Ehkä kannattaa vaan maksimaalisesti hankkia onnea, menestystä ja vaikutusvaltaa kaikessa, tehdä oikeita valintoja juuri sitä silmälläpitäen.
Toisaalta elämä saattaakin tuntua pitemmältä, kun se on tylsää ja olematonta, merkityksetöntä ajan tappamista. Ehkä elämisen arvo on ihmiselle vakio. Lyhyt elämä vaikuttaa huonolta vaihtoehdolta kuten moni muukin, mutta harvoinpa sitä itse ehtii kovin paljoa murehtia. Ja jos murehtii, niin se lisää vaikutustehoa siltä ajalta yms.
