sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Kirjamessuilla

Julkaisen poikkeuksellisesti fragmentin myöhästyneestä reportaasista sieltä jostain, missä esiintyy tuntematon kirjailija.

- Te olette aika vanha aloittelevaksi kirjailijaksi.
- Olen myös aika vanha aloittelevaksi ihmiseksi kuten näette mikäli ette ole sokea.
- Miksi ette alkanut kirjailijaksi jo nuorena.
- En tiedä. Kaikella on aikansa. Rukoilin koko elämäni, että Herra antaisi minulle tekstin ja viimein se toteutui. Se oli suuri yllätys. Herra otti, Herra antoi.
- Tarkoitatteko että olette alkoholisti ja hihhuli?
- En, mistä te oikein puhutte? Kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Mutta se en ole minä. Pois se minusta. Skål!
- Kippis! Puhun Teistä.
- Ai että maanteistä ja rautateistä, yleisistä teistä ja yksityisistä teistä. Niin minäkin sikäli kuin kyse on kirjojeni henkilöiden elämänvalinnoista tai sen puutteesta.
- Puutteesta, vai niin. Oletteko kirjoittanut jo useamman kirjan?
- En, mutta saatan kirjoittaa.
- Ahaa, mistä aiheesta tai sen puutteesta aiotte kirjoittaa seuraavan romaanin.
- Sitä ei ole tapana sanoa ennen kuin se on valmis.
- Kenellä ei ole tapana?
- Kenelläkään.
- Saanko sanoa, että te olette kirjailijaksi harvinaisen kryptinen ja vähäsanainen. Ette oma-aloitteisesti mitenkään auta haastattelijaa tuomaan esille oikeaa sanomaa teistä.
- Saatte. En. Minulla ei ole mitään sanottavaa. Päinvastoin kuin joka mediasta esiin tunkevilla standup-koomikoilla, jotka esiintyvät nykypäivän älymystönä, intellektuelleina eli donnereina joskin vailla filosofista tai tieteellistä koulutusta ja paasaavat opportunistisia mielipiteitään uutisista ja luulevat, että se on huumoria.
- Vai niin, olen ymmärtänyt, että esikoiskirjassanne on paljonkin sanomaa. Mikä teidän koulutustasonne on?
-Ha haa sanon aina tuohon että maisteri. "Sanoma" on kuvitteellista, tiedättekö? Fiktiota. Ja minä en todellisena henkilönä ole mitenkään tärkeä enkä kiinnostava, vaikka luomani romaanihenkilöt toivottavasti ovat.
- Anteeksi mutta tuo kuulostaa lievästi tekopyhältä ja jostain lainatulta.
- Vai niin, niin se kuitenkin on.
- Ette siis seiso kirjassanne esitettyjen mielipiteiden takana? Ne ovat vain keksittyä satua?
- Seison toki, ainakin joidenkin. Kirjassanihan esiintyy yllättäen sekä pahiksia että hyviksiä, ja jotain siltä väliltä olevia henkilöhahmoja, ja esitetään kokonainen kirjo mielipiteitä laidasta laitaan.
- Mutta oletteko samaa mieltä maailmasta kuin päähenkilönne?
- Tässä tapauksessa jonkin verran. Täytyy kuitenkin erottaa kirjailijan ja hänen ympäristönsä todellisten ihmisten todellinen elämä ja todelliset mielipiteet kirjaan ilmestyneistä fiktiivisistä henkilöhahmoista ja heidän mielipiteistään. Kirjalla saattaa kuitenkin olla selvä agenda tai teema ja motiivi ja niin pois päin.
- Mikä se sitten on?
- Lukija voi itse kuvitella miksi sen haluaa tai olla kuvittelematta.
- Annatte lukijalle siis täyden vapauden.
- Näin on. Ajatella. Kyllä he varmaan ovat nyt tyytyväisiä ja kiitollisia minulle.
- Kiitos Teille haastattelusta.
- Kiitos itsellenne. Tämä oli minulle suuri ilo. Palvella lukijoita. Samalla sain nerokasta lisävalaistusta itsestäni,itseltäni itselleni.