Kirjamessuilla

Julkaisen poikkeuksellisesti fragmentin myöhästyneestä reportaasista sieltä jostain, missä esiintyy tuntematon kirjailija.

- Te olette aika vanha aloittelevaksi kirjailijaksi.
- Olen myös aika vanha aloittelevaksi ihmiseksi kuten näette mikäli ette ole sokea.
- Miksi ette alkanut kirjailijaksi jo nuorena.
- En tiedä. Kaikella on aikansa. Rukoilin koko elämäni, että Herra antaisi minulle tekstin ja viimein se toteutui. Se oli suuri yllätys. Herra otti, Herra antoi.
- Tarkoitatteko että olette alkoholisti ja hihhuli?
- En, mistä te oikein puhutte? Kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Mutta se en ole minä. Pois se minusta. Skål!
- Kippis! Puhun Teistä.
- Ai että maanteistä ja rautateistä, yleisistä teistä ja yksityisistä teistä. Niin minäkin sikäli kuin kyse on kirjojeni henkilöiden elämänvalinnoista tai sen puutteesta.
- Puutteesta, vai niin. Oletteko kirjoittanut jo useamman kirjan?
- En, mutta saatan kirjoittaa.
- Ahaa, mistä aiheesta tai sen puutteesta aiotte kirjoittaa seuraavan romaanin.
- Sitä ei ole tapana sanoa ennen kuin se on valmis.
- Kenellä ei ole tapana?
- Kenelläkään.
- Saanko sanoa, että te olette kirjailijaksi harvinaisen kryptinen ja vähäsanainen. Ette oma-aloitteisesti mitenkään auta haastattelijaa tuomaan esille oikeaa sanomaa teistä.
- Saatte. En. Minulla ei ole mitään sanottavaa. Päinvastoin kuin joka mediasta esiin tunkevilla standup-koomikoilla, jotka esiintyvät nykypäivän älymystönä, intellektuelleina eli donnereina joskin vailla filosofista tai tieteellistä koulutusta ja paasaavat opportunistisia mielipiteitään uutisista ja luulevat, että se on huumoria.
- Vai niin, olen ymmärtänyt, että esikoiskirjassanne on paljonkin sanomaa. Mikä teidän koulutustasonne on?
-Ha haa sanon aina tuohon että maisteri. "Sanoma" on kuvitteellista, tiedättekö? Fiktiota. Ja minä en todellisena henkilönä ole mitenkään tärkeä enkä kiinnostava, vaikka luomani romaanihenkilöt toivottavasti ovat.
- Anteeksi mutta tuo kuulostaa lievästi tekopyhältä ja jostain lainatulta.
- Vai niin, niin se kuitenkin on.
- Ette siis seiso kirjassanne esitettyjen mielipiteiden takana? Ne ovat vain keksittyä satua?
- Seison toki, ainakin joidenkin. Kirjassanihan esiintyy yllättäen sekä pahiksia että hyviksiä, ja jotain siltä väliltä olevia henkilöhahmoja, ja esitetään kokonainen kirjo mielipiteitä laidasta laitaan.
- Mutta oletteko samaa mieltä maailmasta kuin päähenkilönne?
- Tässä tapauksessa jonkin verran. Täytyy kuitenkin erottaa kirjailijan ja hänen ympäristönsä todellisten ihmisten todellinen elämä ja todelliset mielipiteet kirjaan ilmestyneistä fiktiivisistä henkilöhahmoista ja heidän mielipiteistään. Kirjalla saattaa kuitenkin olla selvä agenda tai teema ja motiivi ja niin pois päin.
- Mikä se sitten on?
- Lukija voi itse kuvitella miksi sen haluaa tai olla kuvittelematta.
- Annatte lukijalle siis täyden vapauden.
- Näin on. Ajatella. Kyllä he varmaan ovat nyt tyytyväisiä ja kiitollisia minulle.
- Kiitos Teille haastattelusta.
- Kiitos itsellenne. Tämä oli minulle suuri ilo. Palvella lukijoita. Samalla sain nerokasta lisävalaistusta itsestäni,itseltäni itselleni.

Kaveria ei jätetä

-Hei sä olet lihonut sitten viime näkemältä. Ala juokseen hyvä mies.
-En mä voi kun polvet ei kestä.
-No, sentään sänkyvoimistelu sujuu?
-Juu, mut emännällä ei kestä paikat sitä. Nuorena jäsenen liikuttaminen tekee hyvää, mutta vanhana vaan kipua. Joka nivel valittaa, jos sitä liikuttaa.
-Vai niin, no vedä käteen.
-Vedä ite.
-Eiku mä vedän sua turpaan.
-Ai, idiootti. Tuosta saat potut pottuina.
-No niin, käyhän se huitominen sulta. Ainakin tyhjän huitominen.
-Sähän oletkin tommonen tyhjäpää.
Ja niin kaverukset säntäsivät juoksuun perä perään kuin vanhoina hyvinä aikoina unohtaen kivut ja muut iän mukanaan tuomat rajoitteet.

Feminismi jyrää

Jos ajatellaan "Vielä virtaa" - tv-sarjan parin fiktiivisen henkilön,  Noora Battyn ja rähjäisen naapurinsa Compon, ohjelmallista kehityskaarta, niin huomataan, että 70-luvun jaksoissa suhteen valta-akselilla miespuolinen henkilöhahmo on niskanpäällä. Parin kohtaamisten aikana Compo saattaa lievästi ahdistella seksuaalisesti Nooraa ja Noora on hätää kärsimässä ja yleensä perääntyy eikä kumauta harjanvarrella päähän. Myöhemmissä jaksoissa Noora on valtahierarkiassa selvästi ylempänä. Yhteiskohtauksissa Compo saa pitää varansa ja hän joutuu väistämään Nooraa. Tämä heijastaa yleisesti feminismin ja epätasa-arvon eteen päin menoa urbanisoituvassa yhteiskunnassa. Miehet ovat ns. länsimaissa jo pahasti alakynnessä.

Putinin valloitusoppi

Venäläisten ostamat valtavia keskeisiä tai strategisia alueita kattavat (rappio)kiinteistöt ja muu omaisuus Suomessa ovat selvästi myös turvallisuusuhka. Niitä käytetään mahdollisesti  hyväksi muutenkin kuin vakoiluun tai  "venäläisen väestön etujen puolustamiseen" mikä oikeastaan on vain tekosyy, millä Venäjän valtio voi painostaa monin tavoin Suomen valtiota. Kiinteistöihin voi esimerkiksi muuttaa lyhyessä ajassa suuria desanttijoukkoja jopa aivan laillisesti matkustamalla. Nuo joukot voivat sitten ottaa haltuunsa kaupunkien ja valtion hallintorakennuksia, lentokenttiä jne.  ja tehdä ns. alueellisia vallankaappauksia muka paikallisen väestön itsenäistymispyrkimysten nimissä Suomen valtiosta kuten Krimillä ja Ukrainan itäosissa tehtiin. Tämä on tavallaan putinilainen muunnos Terijoen hallitukseen pohjautuvasta valloitusopista ennen talvisotaa. Sotapesäkkeet viedään muka oikeutetusti valloitettavan maan sisälle. Näin alennetaan ja hämärretään sodan syttymisen kynnystä. Uuden sota- ja solutusopin mukaan ei tarvita vanhanaikaista rintamahyökkäystä. Ja tehokkaan propagandan avulla omaa maataan puolustava valtio leimataan sodan aloittajaksi. Valloitettavan maan on vaikea puuttua prosessiin ajoissa. Kehitys on jo mennyt liian pitkälle, jotta sille enää voitaisiin tehdä mitään. Tietääkseni esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Puolassa eivät EU:n ulkopuoliset ulkomaalaiset voi ostaa maa-alueita. Tämä on Suomen erityiskysymys ja suuri maanpuolustuksellinen uhka, jolle "tarttis ehkä viimein tehdä jotain", vaikka luultavasti se onkin jo myöhäistä. Lakiin pitäisi myös liittyä maa-alueiden ja kiinteistöjen rauhanomainen takaisinluovutus. Tämä kaikki surkeus johtuu Suomen poliitikkojen sinisilmäisyydestä ja haluttomuudesta puolustaa millään lailla Suomen saati suomalaisten kansallisia etuja. Ei siitä ole kauaa kun Stubb vaatii viisumivapautta ja varmaan vaatii sitä edelleen. Kokoomukselle kaikki on myytävänä ja rajat ovat avoinna kaikkien halullisten saapua. Myös Ruotsi on alkanut pelätä venäläisten hyökkäystä.

Nostalgiaa televisioon

Jos saisin päättää tv-ohjelmista niin tositv:tä vähennettäisiin ja palattaisiin 70-luvun ohjelmakaavioihin. Kieltämättä muutenkin olisi hyvä palata 70-luvulle. No joo, siis mielestäni pitäisi lähettää uudestaan vanhoja hyviä ohjelmia kuten Mennään bussilla, Pokka pitää, Kupla, Perhe on pahin, Fleksnes (Rolv Wesenlund), Rintamäkeläiset, Napakymppi, Kymppitonni, Jopet, suomalaiset dekkarisarjat, Donnerin ja vastaavat kotimaiset 60-70 luvun elokuvat ja mitä niitä kaikkia olikaan. En suinkaan tarkoita välttämättä että juuri nuo ohjelmat pitäisi taas uusia. Ne vain tulivat ensimmäisenä mieleen. Kyllä niitä varmaan löytyy paljon parempiakin ja vähemmän kuluneita tuotantoja. Eräs ehtymätön lähde olisivat muiden maiden eri aikakausien suosikkiohjelmat esimerkiksi manner-Euroopasta.

Lisäksi voitaisiin tehdä vanhanmallisia  uusia stereotyyppisiä standardisarjoja, joiden juoni, henkilöhahmot ja huumori olisivat tarpeeksi kiinnostavia, ja ei haittaa vaikka hallittua toistoa kuten vaikkapa brittisarjoissa, esiintyisi. Tuotosten ei tarvitsisi olla mitään nerokkaita tai hypercooleja kunhan olisivat mukiinmeneviä ja katsottavia.

Se ylikonstaapeli Hanhivaaran tähdittämä dekkarisarja pitäisi uusia ehdottomasti. Ja tehdä lisää esimerkiksi Sariolan Susikosken pohjalta. Olen täysin kyllästynyt amerikkalaisiin väkivaltasarjoihin, joissa tympeät pukumiehet seikkailevat tympeissä city-ympäristöissä. Suomalaiseen (tai norjalaiseen) maisemaan perustuvat draamat toimivat virkistävinä keitaina kaiken tuon urbaanin menon keskellä. Ruotsalaiset dekkarit on kyllä jo niin nähty.

Hyvä esimerkki keskinkertaisesta viihdyttävästä sarjasta on lähinnä vuosituhannen vaihteessa tehty brittisarja Sydämen asialla. Siinä tapahtuma-aikana on minusta noin vuodet 1961- 1965, mutta Beatles loistaa poissaolollaan. Okei en tarkalleeen tiedä mille vuodelle sarja sijoittuu. Em. lähde korostaa 1960-luvun loppua, mitä toistaiseksi hieman epäilen, mutta en ole tutkinut asiaa.

Sarjassa on viihdyttävää nostalgian lisäksi stereotyyppiset hahmot ja juonet. Sitähän voitaisiin pitää poliisidraamana kuten vaikkapa Hill Street Blues (mitä minulla ei ole lainkaan ikävä, koska se on amerikkalaista ja siten liian kaukaista nostalgiaa) tai kuten vastikään Suomessa tehty poliisisarja, jossa esiintyivät esimerkiksi Hissu ja Aku Hirviniemi (pahoina) poliiseina.

Heartbeatissa päähenkilönä on komea nuori kyläpoliisi, jota komppaavat virka-intoinen pomo, eläkeiän kynnyksellä oleva vanha laiska poliisi, jolla on kuitenkin paikallistuntemusta pitkältä ajalta, sekä nuorehko iso tyhmä poliisi, joka saa aina siipeensä. Päähenkilön parempana puoliskona on kaunis mutta feminismiin taipuvainen lääkäri tai tuomari. Tyyppeihin ja näyttelijöihin saadaan vaihtelua säännönmukaisen usein toistuvilla traagisilla henkilökohtaloilla.

Toisaalta sarja rinnastuu hieman saippuaooppera Emmerdaleen, jossa kuitenkaan ei muistaakseni ole niin selväpiirteisiä yhden jakson kestäviä juonenkulkuja kuten Heartbeatissa, vaan siinä keskitytään astetta raadollisempaan  (ja ikävään) juonitteluun. Kohtauspaikkana kuitenkin on poliisiaseman ohella tietenkin kylän pubi, missä kohtaavat sankarit, konnat ja muut henkilöt.

Muita sarjan kantavia hahmoja ovat tyhmä mutta rikas ja pöyhkeä lordi kartanoineen, spontaaneja bisneksiä lain harmaalla vyöhykkeellä pyörittävä kylähuijari apureineen, joista toinen on hyväsydäminen "idiootti" ja toinen ikämieshuijarin puolivillaisiin projekteihin pessimistisesti (mutta aina tukien ja teknisesti auttaen) suhtautuva aasi Ihaan tyyppinen hautausurakoitsija ja Pelle Peloton. Pubia pyörittää kaunis ja iloinen minihametyttö, joka rakastuu toistuvasti renttuihin, jotka usein ottavat ratkaisevasti osaa kunkin episodin mittaisiin poliiseja työllistäviin juonenkulkuihin. Hm jaa minihame taitaa tosiaan viitata 60-luvun loppuun, mutta saattaa olla lievä anakronismi.                                                                                          

Onko kirjoilla tulevaisuutta?

Antiaikalainen pohtii julkaistaanko kirjoja liikaa ja vastaa kyllä ja ei. Itse ajattelisin, jos osaisin, että kirjan suhteen tärkeää on kirjoitus ja lukeminen. Kritiikki tai keskustelu kirjoista on toisarvoista.

Kirjoitus ilmeisesti ei ole vähenemässä, mutta lukeminen on, ainakin kirjojen lukeminen. Itsekin luen yhä vähemmän ja vähemmän kirjoja. Minusta se on negatiivista kehitystä ja tulevaisuus näyttää synkältä. Mutta ei voi mitään. Nykyään ei ole aikaa lukea kirjoja eikä katsoa edes televisiota. Kaikki aika menee pöytäkoneen pläräilyyn ja blogien lukemiseen.

Toisaalta voidaan ajatella, että painopiste siirtyy lukemisesta kirjoitukseen. Se saattaa olla hyväksikin. Onhan ehkä luovempaa kirjoittaa itse kuin lukea. Kirja-ala saattaa siirtyä vähitellen omituiseen itsehöpötykseen, mihin itse jo aikoinaan siirryin, mutta jätin sitten senkin aika vähälle.

Tietenkin on myös kivaa, jos kirjasta esitetään kritiikkejä ja se saa muuta palautetta. Vaikkapa blogeissa. Mutta jos julkaistaan paljon kirjoja, ja niitä luetaan aika vähän, lukijoilla ei ole useinkaan lukukokemuksia samoista kirjoista. Se vaikeuttaa keskustelua, kuten Antiaikalaisen kommenteissakin huomautetaan.

Mutta siis onko kirjoilla tulevaisuutta? On kai niillä, ainakin e-kirjoilla. Tai hm, ehkä sitten ei pidä puhua kirjoista, tai ei ainakaan romaaneista. Kyseessä voi olla aika lailla jokin muu tekstikoosteen tyyppi. Kuten blogi. Tai mikä sitten seuraakin blogeja. Tuskin sentään tekstari tai twiitti.

Suomi voi kieltäytyä talouspakotteista

Jos reviiriään laajentava EU haluaa asettaa talouspakotteita myös reviiriään laajentavalle Venäjälle, niin sen tulee koskea vain niitä maita, jotka ovat myös Naton jäseniä.  Suomi ei voi ottaa osaa pakotteisiin ja suututtaa Venäjää, koska Suomella ei ole vastaavia turvatakuitakaan kuin muilla. Tämä on painava peruste, jolla Suomi voi vetäytyä talouspakotteista ja olla edelleen hyvää pataa Venäjän kanssa. Suomen kokemattoman oikeistojohdon pitää nyt palata itsenäisen sotilaallisesti liittoutumattoman maan puolueettomuuspolitiikan kekkoslaisille juurille.

Toisen Salpausselän glasiaalimorfologiasta hieman Jaalasta luoteeseen

Ajattelin pikaisesti tarkastella glasiaalimorfologiaa Jaalan ympäristöstä (MML, karttaikkuna). Kuvassa 1 näkyy vihreällä molempien Salpauselkien kulku noin länsi-itäsuuntaisen jäätikön reuna-aseman mukaisesti. Vihreällä värillä kartassa on merkitty sora ja hiekka ja moreeni on ruskealla ja kallio punaisella ja järvet sinisellä (GTK 1:200 00 maaperäkartta).

Kuva 1. Kuvassa näkyvät vihreällä molempien Salpauselkien kulku. Vihreällä värillä kartassa on merkitty sora ja hiekka ja moreeni on ruskealla ja kallio punaisella. Sinisellä kuvastuvat järvet. Violetti on hienosedimenttiä. (MML_karttaikkuna: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta 1:200 000)

Molemmissa Salpausselissä näkyy jonkinlainen katkos noin linjalla Kirkkojärvi_Rautjärvi. Siihen ehkä vaikuttaa kallioinen ylänköalue. Jaalan kohdalla IISs esiintyy hiekan osalta noin kahtena isona selänteenä ja Jaalan länsiluoteisella puolella jäätikön reuna on ollut reunamoreenien mukaan hieman pohjoisempana vaihdellen useasti asemaansa.

Kuva 2. Reunamoreeneja (RM) ja De Geer-moreeneja Jaalan luoteispuolella, missä II Salpausselkä ei esiinnykään yhtenä lajittuneena (glasifluviaalisena) reunamuodostumana, vaan vähäisempinä moreeniselänteinä. (op.cit.)

Kuvassa 2 näkyy reunamoreeneja ja De Geer-moreeneja Jaalan luoteispuolella. II Salpauselkä  esiintyy siellä useina peräkkäisinä reunamoreeneina.

Tai sitten voidaan tilanne tulkita niin, että jään reuna oli kyllä suora siinä vaiheessa jatkuen länteen, mutta mitään ei kerrostunut kuin hieman myöhemmin moreeniharjanteita. Vielä pohjoisempana näkyy matalampien vuosimoreenien eli De Geer -moreenien parvi. Niiden esiintyminen Toisen Salpausselän itäisellä osalla tuossa asemassa suhteessa II Salpausselkään on muistaakseni harvinaista. Se saattaa liittyä siihen, että jään reuna oli vetäytynyt jo hieman II Salpausselän sisäpuolelle ennen kuin Baltian jääjärvi purkautui?

Yleensä nimittäin arvellaan, että De Geer-moreeneja syntyy paremmin syvässä vedessä, vaikka Salpausselkävyöhykkeessä niin ei aina asia näytä olevan. Täälläkin veden syvyys jäätikön reunalla lienee ollut korkeintaan noin 30 m. Joten reunamoreeniparven esiintyminen tuolla alueella voidaan esittää myös todisteena siitä, että De Geer - moreeneja voi syntyä jopa melkein supra-akvaattisesti. Kuitenkin ne suosivat alavia tasaisehkoja laaksoja.

Vuosimoreeniparven itäreunassa miltei N_S -suuntaisessa harjussa näkyy peräkkäistä kuoppa_kaariharjanne -topografiaa, minkä voisi arvella liittyvän vastaaviin reuna-aseman pysähdyksiin tai jopa oskillaatioihin, mitkä saivat aikaan moreenivalleja.

Laskin moreeniparvessa olevan noin 23 vallia noin 3,9 kilometrin matkalla. Näin jäätikön reunan vuosiperääntymisen arvoksi saadaan noin 170 m kyseisellä reunamoreeniparven alueella Karijärven eteläpuolella heti siinä vaiheessa kun jään reuna alkoi perääntyä Toiselta Salpausselältä noin 11 590 vuotta sitten.

Pakkoa ja kapinaa

Betoni-Jussin juuri äsken saaneen Jörn Donnerin, joka ei aio korkean iän antaa estää luomista ja julkaisua, Knausgårdin päihittävässä omalemäkerrallisessa Mammutissa paljastetaan mm. seuraavia tärkeitä seikkoja.

Koska hän oli taustaltaan yläluokkainen ja konservatiivi mutta nuorena ujo vasemmistoradikaali, viina auttoi häntä tekemään valloituksia. Vaihtoehto viinalle oli kirjoittaminen. Opinnot yliopistossa olivat vain pakkopullaa. Tärkeämpää oli matkustelu, journalismi ja kirjailijuus. Kulttuurieliittiin hän pääsi heti julkaisemalla Arena-kulttuurilehteä. Jo nuorena hän matkusteli laajasti solmien yhteyksiä vasemmistolaisiin kulttuuripiireihin ympäri Eurooppaa.

J:n pakkomielteenomainen kirjoittaminen alkoi kymmenen vuoden iässä ja saattoi johtua siitä, että hänet pakotettiin vasenkätisestä oikeakätiseksi. Muuten hän säilyi tai hänestä tuli suvun kannalta kuitenkin kapinallinen musta lammas, tai siis nuori vihainen leijona.

J:lla oli vuonna 1961 lyhyt suhde ruotsalaiseen sittemmin kuuluisaan kirjailijaan ja kulttuurihenkilöön sekä hedonistista taitelijaelämää viettäneeseen Sun Axelssoniin vielä kun J oli naimisissa ensimmäisen vaimonsa Inga-Brittin kanssa. Pakko-avioliittoon J joutui jo 21-vuotiaana, koska siihen aikaan ehkäisy oli lapsenkengissä. Tosin se oli turhaa, koska morsian sai keskenmenon hääyönään. Myös ero tapahtui hieman samoissa tunnelmissa. Silloin tehtiin abortti, kun ei oikein tiedetty, kuka oli isä.

Väärää politiikkaa

Sonera annettiin Telialle, Nokia Microsoftille ja nyt Rautaruukki ruotsalaisille. Itella vähentää työvoimaa muuten vain. "Kansallinen" Kokoomus on sitä tyytyväisempi mitä halvemmalla vaivoin aikaansaatua kansallisomaisuutta saadaan myytyä. Kekkonen, Haavisto ja talvisodan sankarit kääntyvät haudassaan. Maat myydään venäläisille ja yritykset kenelle vaan. Kohta suomalaiset ovat orjia ja vankeja entisessä maassaan liittohallituksen valvoessa missä autot liikkuu. Näin käy kun ei ole perusarvoja ja mikä vain myydään mistä rahaa saa edes vähän. Ulkomaalaiset ymmärtävät että kysymys on edelleen myös reviiristä ja määräysvallasta mutta Suomen idiootti politiikot ei. Fortum luopui sähköverkosta ja Wärtsilä on menossa RollsRoycelle. Tämä siitä seuraa, kun eduskunta myönsi hallituksille oikeuden luopua valtionyhtiöistä. Ns. Helsingin pörssikin ammottaa yhä enemmän tyhjyyttään. Tämä "kehitys" myydä kaikki ja poistaa kaikki työpaikat ei ole pakollista edes EU:n ja globalisaation oloissa. Hullu hallitus ja muut poliitikot vain haluaa niin. Talous ei sitä määrää.

Karvalakkioptio

Binäärioptioissa riittää ihmettelemistä, vaikka kyseessä on sinänsä erittäin yksinkertainen "sijoitusinstrumentti", minkä "välittäjä" eli oikeastaan pelintekijä/platformi tai kasino eli talo tarjoaa netissä online palveluna ja yleensä selainpohjaisesti pelattavaksi. Käsittääkseni siis pelaajat rahoittavat koko toiminnan ja talo pelaa muita pelaajia vastaan. Talolla ja pelaajilla on tietyssä mielessä aivan vastakkaiset intressit vaikka synergiaakin on kuten kauppiaalla ja asiakkaalla. Toisaalta voittavan pelaajan rahat ovat peräisin välillisesti toisilta hävinneiltä pelaajilta aivan samoin kuin lotossa jne. Kyseessä on tosiaan se nollasummapeli, mutta ei pyramidihuijaus, kai. Vastaavia johdannaisia, optioita, warrantteja ja muita pelivälineitä on tietenkin myös oikeiden sijoituspankkien tarjoamina, ei siinä mitään. Mutta binäärioptioissa markkinan toimijoita ovat itse pelitapahtumassa vain option "liikkeellelaskija" ja siihen "sijoittaja". Pelaaja ei voi myydä optiota kenellekään toiselle pelaajalle normaalissa systeemissä. Oikeastaan pelaaja ja talo lyövät siis vetoa nouseeko vai laskeeko kohteen (joka on oikea valuutta, osake, indeksi jne. jonka arvo määräytyy oikeasti oikeilla markkinoilla) arvo tietyllä tai määrätyllä aikavälillä. Pelaaja saa valita ensin: jos hän valitsee callin, talon on valittava put ja päinvastoin. Talo joutuu siis tavallaan epäedulliseen asemaan kun ei saa itse valita jompaa kumpaa ensin. Siksi talo käyttää kaikenlaisia kompensaatioita varmistaakseen voittonsa ja toiminnan jatkumisen. Ensinnäkin voitto ei mene tietenkään tilastollisesti tasan vaan pelaaja saa yleensä vain 65-85 % yksittäisestä voitostaan, talo pitää aina loput. Toisaalta usein myös talo tarjoaa hävineelle ehkä jopa 15 % lohdutusta voitostaan. Kuitenkin jos voittavat ja häviävät vedot menevät lukumääräisesti pelaajien ja talon kanssa tasan, palautukset on järjestetty niin, että talo voittaa sillon rahoista sanotaan 60 %. Toisena konstina talo saattaa pitää ennen vedon alkua kohteen arvoa huomattavastikin oikeaa arvoa ylempänä tai alempana riippuen siitä kumpaan suuntaan talo arvioi kohteen hinnan kehittyvän vedon aikana. Talon ei kannata yliarvioida kohteen hinnan muutosta ja lisätä gappia oikean hinnan ja pelihinnan välillä liikaa parantaakseen voittomahdollisuuksiaan joko callissa tai putissa, koska sillon pelaaja saattaa valita callin sijasta putin tai päinvastoin. Eräänä joskin epäreiluna keinona talo voi nostaa tai laskea pelihintaa verrattuna oikeaan hintaan erittäin paljon ja blokata samalla liian edulliseksi pelaajalle muodostuneen toisen vaihtoehdon eli yksinkertaisesti talo saattaa estää epäsymmetrisesti option callin tai putin ostot. Esimerkiksi jos ollaan kohteen hintakehityksessä laakson pohjalla ja on odotettavissa, että pian alkaa nousu, tai jos se on jo jossain määrin alkanut, niin talo voi nostaa kohteen pelihintaa niin paljon, että pelaajat arvioivat, että on epätodennäköistä nouseeko kohteen oikea hinta tarpeeksi eli yli aloitushinnan vedon aikana. Vedon lopetushinta mistä määrätään tulos on siis periaatteesa todella oikea avoimilla markkinoilla oleva hinta. Silloin he voisivat lyödä putin ja luottaa siihen, että vaikka kohteen hinta nousisikin, niin se ei ehtisi nousta liikaa. Näin talo saa kuitenkin callit estettyä. Saman kohteen samanaikaisen putin saa sitten estettyä, kun talo/systeemi vaan ei hyväksy put ostoja ollenkaan tai antaa niitä mennä läpi vain hyvin vähän. Näin talo voi sen kohteen osalta estää useimmat pelaajille voitolliset vedot. Haittapuolena on, että samalla pelaajat yleensä pelaavat vähemmän eli talo estää omat häviöt mutta estää myös omat voitot hyvinkin pitkälle. Varsin härskinä keinona talo voi hieman vielä manipuloida lopetushintaa omaksi hyväkseen. Luultavasti talot häiritsevät tuolla tavoin blokkaamalla myös kohdennettuja valittuja talon kannalta hankalia pelaajia. Ja vaikka pelaaja voittaisikin voidaan monilla konsteilla viivyttää tai estää voittojen saaminen pois talosta pelaajan hallintaan. Talon reilu toiminta perustuu lähinnä hyvään tahtoon hah hah. Sopimusehdoissa löytyy aina pykälä, jolla voidaan perustella melkein mikä tahansa pelaajalle vahingollinen toimi eli rahojen puhallus. Välittäjien kilpailu asiakkaista saattaa jossain vaiheessa myös lisätä moraalia, vaikka voi sitä myös toisissa tapauksissa/vaiheessa vähentää jne. No niin, tuollainen villin lännen pelikasinomainen mutta laillinen systeemi on siis kyseessä, jota "valvoo" lähinnä kyproslainen tai muun veroparatiisin regulaattori, mutta koska kohteiden hinta ja hintakehitys määräytyvät oikeasti oikeilla markkinoilla, niin pelaamisen apuna voidaan käyttää kaikkea samaa jargonia eli talousoppia, markkinaseurantaa ja teknistä analyysia mikä liittyy muuhunkin osake- valuutta- indeksi ja johdannaissijoittamiseen. Niinpä binääripelitalot esittävätkin oikeaa välittäjää ja tarjoavat taloustietoa ja teknistä analyysiä ja jos jonkinlaista kurssia, vihjeitä, signaaleja ja neuvoja pelaajille ikään kuin olisivat puolueettomia sijoitusneuvojia. Kuitenkin heidän intressissään ei itse pelitapahtuman ytimen kannalta ole ollenkaan antaa pelaajille hyviä vihjeitä "sijoittamiseen", vaan mitä huonompaa materiaalia he pelaajille syöttävät sitä parempi talolle, eiks niin. Koko sijoittamistieto ja -taito on siis aivan silmänlumetta, mitä jostain imagosyistä ehkä tarjotaan pelaajille, jotka silti tuskin tuntevat itseään miksikään talousguruiksi, vaikka eihän sitä tiedä. Paljon taloon sijoittaneilla pelaajilla on siis talon puolesta account managerit, jotka antavat pelivihjeitä ja luovat markkinakatsauksia, vaikka heidän toimintansa on siis vain fuulaa, koska heidän intressissään tuskin on tehdä pelaajista parempia taloa vastaan. Lähinnä managerit tietenkin yrittävät saada taloon lisää rahaa pelaajilta hypetyksen ohessa. Toisaalta kukaanhan ei voi ennustaa täysin tarkasti tulevaisuutta niin ei haittaa, vaikka managerit joskus osuisivat oikeaankin katsauksissaan kunhan pelaajilta tuleva rahavirta kokonaisuudessaan onnistuneen myyntityön tuloksena kasvaa. Toisaalta oikeasta sijoitustiedosta saattaa pitkien binäärioptioiden suhteen olla yhtä paljon hyötyä kuin avoimilla markkinoilla niiden kohteiden kaupassa. Ja toisinpäin: hyvä analyttinen ja järjestelmällinen binäärioptiopeluri on/olisi todennäköisesti myös hyvä sijoitustreidaaja tai sijoittaja, jos hänellä olisi siihen alkupääomaa. Sijoitustiedosta on oikeaa hyötyä pitkien binäärioptioiden suhteen eikä binäärioptioiden tai muiden sijoitusinstrumenttien treidaus minusta fundamentaalisesti poikkea toisistaan. Binäärioptiopeli vain on ehkä jopa vaikeampaa (tuurista riippuvaista) ja rajoittuneempaa kuin esimerkiksi suora osaketreidaus, missä treidaaja voi melko vapaasti valita kaupankäynnin parametrinsa kuten aktin keston ja ajankohdan. Hän voi myydä kun kohteen arvo on korkealla, mutta binäärioptionääri voi vain odottaa tumput suorina, mikä on lopputulos eli kohteen arvo kun odotusaika on viimein loppunut ja kello lyönyt. Toisaalta binaristin ei tarvitse maksaa erikseen kaupankäynnin kuluja. Tietenkään useimmissa binäärioptioissa ei tarvitse yleensä paljoa miettiä kohteen fundamentteja, mutta myös osakkeilla voidaan treidata tuottavasti hyvin nopealla tempolla, mutta käytössä pitää olla suuria rahamääriä ja/tai kurssivaihtelu isoa. Binäärioptiopeluri tarvitsee alkupääomaa esimerkiksi vain 500 e päästäkseen samoihin ansioihin kuin sanotaan 5-15k euron possalla nousupörssissä aloittava suora osaketreidaaja. Tosin binääritalo taitaa potkia liian hyvin menestyvät loiset, jotka eivät sijoita pelitilille omaa rahaa, pihalle aika pian. Mutta omat vaaransa ja haittansa on osaketreidauksellakin. Binäärioption pelaajista sanotaan olevan häviäjiä 95 %. Nyt on kuitenkin markkina ehkä hieman kypsynyt ja online pelitaloklooneja on tullut liikaa suhteessa pelaajiin. Toisaalta viranomaiset, regulaattorit ja verottajat haluavat osille. Konkursseilta ja lopetuksilta tuskin voidaan välttyä ja peli kovenee ja likaiset otteet ja myös scamit ja fraudit lisääntyvät? On aika keksiä jotain muuta ja varmaan se on jo keksittykin, mutta retrotyyppi ei voi sitä tietää.

Idiootin päiväkäsky

(Mitä ei toteuteta. "Aina on helpompi kirjoittaa siitä mitä voisi tehdä kuin todella tehdä se".)

Tuli mieleen, että ihmiset usein kertovat harrastavansa esimerkiksi ulkoilua, metsästystä, kalastusta, urheilua (golfia), somea, bailausta, pelaamista, musiikkia ... Harvemmin kuulee, että harrastettaisiin mitään henkisempää tai edes ajattelua, vaikka tietenkin se on oleellinen osa monesta muusta toiminnasta tai vaikkapa puheesta tai keskustelusta, joissa itse olen toivottoman huono ja useimmat ihmiset niin hyviä. Alkujaan naivistisnarsistinen puhekone Enbuske taisi kiinnittää huomiota samaan asiaan, joskin hän tietenkin heikon koulutuksensakin takia joutuu korostamaan aina älykkyyttään tuossakin yhteydessä. Voi olla että ihmisistä suuri osa on ajatustyöläisiä, jotka vapaa-ajallaan mielellään heittävät aivot narikkaan ja harrastavat jotain fyysistä.

Ajattelulla tarkoitan lähinnä asioiden loogista prosessointia tai perinteistä filosofointia, mikä saattaa olla läheistä sukua ihmettelylle. Tai siis ihmettely voi olla yksi ajattelun lähtökohta. Ajattelu voisi  kirjoittamisen lajeista liittyä lähinnä esseeseen/asiakirjoittamiseen ja mielikuvitus fiktioon.
Minulla ei juurikaan ole mielikuvitusta joten en pysty kirjoittamaan esimerkiksi romaaneja. Jos taas kirjoitan omakohtaista synkkää ja valittavaa yksinpuhelua vaikkapa blogiin niin se ei todellakaan voi kiinnostaa ketään, ei edes itseäni. Ihmettelen miten Knausgård onnistuu siinä olemaan niin suosittu, tai Päätalo ja kumppanit. Ehkä he fuulaavat. Knausgård ei olekaan rehellinen tunnustaja ja paljastaja vaan sepitteellinen satusetä ja Päätalo ei olekaan ruumiillisen työn sankari vaan falski itsensä kehuja?
No, okei, menestyneillä oman elämänsä kertojilla on ihmissuhteita ja merkittävä elämä. Toiset ihmiset rikastuttavat heidän kertomuksiaan ihmeesti, heistä voi paljastaakin kaikenlaista. Siten "autofiktiosta" tulee myös juoruilua, mikä on suosittu genre.

Ajattelua muistuttavan toiminnan kokeilu tai yritys (blogissa) ei ainakaan juuri nyt tunnu minusta niin vastenmieliseltä kuin fiktiivisen tarinan kertominen. Tosin tulokset ovat yhtä laihoja kuin fiktiossakin. Logiikkaa voi yrittää korvata assosiaatioilla, vaikka mitään järkevää kokonaisuutta sillä keinoin tuskin saa mitenkään aikaiseksi. Kestävä ajattelu tuntuu ihmeeltä ja oikeastaan mahdottomalta sekin. Heikkokin ajattelu on kuitenkin parempi kuin ei lainkaan ajattelua. Tai miten sen ottaa. Pultti pois ja seksiä on myös hyvä vaihtoehto.