Suomi voi kieltäytyä talouspakotteista

Jos reviiriään laajentava EU haluaa asettaa talouspakotteita myös reviiriään laajentavalle Venäjälle, niin sen tulee koskea vain niitä maita, jotka ovat myös Naton jäseniä.  Suomi ei voi ottaa osaa pakotteisiin ja suututtaa Venäjää, koska Suomella ei ole vastaavia turvatakuitakaan kuin muilla. Tämä on painava peruste, jolla Suomi voi vetäytyä talouspakotteista ja olla edelleen hyvää pataa Venäjän kanssa. Suomen kokemattoman oikeistojohdon pitää nyt palata itsenäisen sotilaallisesti liittoutumattoman maan puolueettomuuspolitiikan kekkoslaisille juurille.

Toisen Salpausselän glasiaalimorfologiasta hieman Jaalasta luoteeseen

Ajattelin pikaisesti tarkastella glasiaalimorfologiaa Jaalan ympäristöstä (MML, karttaikkuna). Kuvassa 1 näkyy vihreällä molempien Salpauselkien kulku noin länsi-itäsuuntaisen jäätikön reuna-aseman mukaisesti. Vihreällä värillä kartassa on merkitty sora ja hiekka ja moreeni on ruskealla ja kallio punaisella ja järvet sinisellä (GTK 1:200 00 maaperäkartta).

Kuva 1. Kuvassa näkyvät vihreällä molempien Salpauselkien kulku. Vihreällä värillä kartassa on merkitty sora ja hiekka ja moreeni on ruskealla ja kallio punaisella. Sinisellä kuvastuvat järvet. Violetti on hienosedimenttiä. (MML_karttaikkuna: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta 1:200 000)

Molemmissa Salpausselissä näkyy jonkinlainen katkos noin linjalla Kirkkojärvi_Rautjärvi. Siihen ehkä vaikuttaa kallioinen ylänköalue. Jaalan kohdalla IISs esiintyy hiekan osalta noin kahtena isona selänteenä ja Jaalan länsiluoteisella puolella jäätikön reuna on ollut reunamoreenien mukaan hieman pohjoisempana vaihdellen useasti asemaansa.

Kuva 2. Reunamoreeneja (RM) ja De Geer-moreeneja Jaalan luoteispuolella, missä II Salpausselkä ei esiinnykään yhtenä lajittuneena (glasifluviaalisena) reunamuodostumana, vaan vähäisempinä moreeniselänteinä. (op.cit.)

Kuvassa 2 näkyy reunamoreeneja ja De Geer-moreeneja Jaalan luoteispuolella. II Salpauselkä  esiintyy siellä useina peräkkäisinä reunamoreeneina.

Tai sitten voidaan tilanne tulkita niin, että jään reuna oli kyllä suora siinä vaiheessa jatkuen länteen, mutta mitään ei kerrostunut kuin hieman myöhemmin moreeniharjanteita. Vielä pohjoisempana näkyy matalampien vuosimoreenien eli De Geer -moreenien parvi. Niiden esiintyminen Toisen Salpausselän itäisellä osalla tuossa asemassa suhteessa II Salpausselkään on muistaakseni harvinaista. Se saattaa liittyä siihen, että jään reuna oli vetäytynyt jo hieman II Salpausselän sisäpuolelle ennen kuin Baltian jääjärvi purkautui?

Yleensä nimittäin arvellaan, että De Geer-moreeneja syntyy paremmin syvässä vedessä, vaikka Salpausselkävyöhykkeessä niin ei aina asia näytä olevan. Täälläkin veden syvyys jäätikön reunalla lienee ollut korkeintaan noin 30 m. Joten reunamoreeniparven esiintyminen tuolla alueella voidaan esittää myös todisteena siitä, että De Geer - moreeneja voi syntyä jopa melkein supra-akvaattisesti. Kuitenkin ne suosivat alavia tasaisehkoja laaksoja.

Vuosimoreeniparven itäreunassa miltei N_S -suuntaisessa harjussa näkyy peräkkäistä kuoppa_kaariharjanne -topografiaa, minkä voisi arvella liittyvän vastaaviin reuna-aseman pysähdyksiin tai jopa oskillaatioihin, mitkä saivat aikaan moreenivalleja.

Laskin moreeniparvessa olevan noin 23 vallia noin 3,9 kilometrin matkalla. Näin jäätikön reunan vuosiperääntymisen arvoksi saadaan noin 170 m kyseisellä reunamoreeniparven alueella Karijärven eteläpuolella heti siinä vaiheessa kun jään reuna alkoi perääntyä Toiselta Salpausselältä noin 11 590 vuotta sitten.