Kokeilin sananvapauden rajoja

Yritin julkaista erään lehden keskustelupalstalla tällaista mielipidettä:


Pakko panna rajat kiinni

Ei tästä muuten tule yhtään mitään. Jos niin ei tehdä niin Suomi on mennyttä lopullisesti. Maahanryntäys on taas kiihtymässä ja kohta vuotaa itärajakin. Tällä suunnattomalla typeryydellä tulkita pakolaissopimusta Suomen tuhoksi on sama vaikutus kuin sillä, jos Stalin olisi onnistunut tavoitteessaan vaihtaa Suomen kansa venäläisiin viime sodissa. Nyt se tapahtuu. Kätilöt, nyt äkkiä puhumaan.

Se sensuroitiin varsin pian pois. No ajattelin että ehkä se olikin liian kliseinen ja negatiivinen sekä ahdasmielisen nationalistinen joten yritin seuraavaksi positiivisempaa otetta:


Itsenäinen maa ei sulje rajojaan!

Upeeta mahtavaa seurata kun Suomeen tulvii värikästä väkeä joka suunnalta. Nyt myös itäraja aukeaa. Suomi täyttyy kädenkäänteessä vilkkaista seurallisista ihmisistä! Pian impivaaralainen degeneraatio ja junttius on poispyyhkäisty. Kalpea kantaväestö voi muuttaa päivettymään Portugaliin. Nyt saadaan säpinää Pohjolaan. Koko väestö vaihdetaan parempaan hetkessä. Kiitos EU ja pakolaissopimus. Kiitos viisaat päättäjämme, jotka eivät muuta linjaansa, vaikka mitä tapahtuisi. Ensiarvoista on, suorastaan itseisarvo, että pidämme rajat auki ja poistamme inhimillisen hädän maapallolta! Saamme pelastaa maailman. Suomalaisten on kohta aika väistyä etelään. Tai pohjoisnavalle. Sitä ennen voimme ottaa lisää velkaa niin kauan kuin sitä saa ja maksaa velkaa Heille. Iloista antajaa Merkel rakastaa. Maksamme velkaa.

Mutta ei auttanut. Sekin sensuroitiin pois. Varmaan taas liikaa kliseistä patetiaa.Tuli mieleen toistuva palaute kustantamoista aikoinaan kun olin nuorempi. Kyllä portinvartija tietää. Otin onkeeni ja lopetin moisen ala-arvoisen kirjoittelun. Tasokas kritiikki teki tehtävänsä. Kiitos.

Pintaa syvemmältä

Mainiota että Yle tekee/tuottaa/näyttää vielä kotimaista draamaa esimerkiksi TV1:n Kotikatsomon ohjelmapaikassa. Muutenhan television ohjelmatarjonta keskittyy nykyään lähinnä puolivillaisiin tositvformaatteihin. Toivottavasti oikeistolaiset poliittiset kähmijät nykyhallituksessa eivät leikkaa tätäkin vähää pois kuten ovat uhanneet.

Poliittista ja taloudellista kähmintää kuvataan varsin hyvin Kotikatsomon Pintaa syvemmältä - draamasarjassa, mikä käsittelee turvetuotannon vesistövaikutuksia päähenkilön muiden henkilökohtaisten vaikeuksien lisäksi.

Minusta produktio on erittäin katsottava. Aluksi vierastin viherpiiperrystä, mutta jo puolivälissä käännyin turvetuotannon vastustajaksi, joten kansanedustaja Mattilan epäilys toimivasta propagandasta osoittautui ainakin minun kohdallani oikeaksi, ja hyvä niin.

Juoni, miljöö, henkilöt ja ohjaus, kaikki ovat paikallaan. Ehkä sarjan lopetus oli hieman kuivakiskoista ja latteaa oikeussalidraamaa, mutta sellaiseen taistelu järven kohtalosta ilmeisesti täytyy päättyä, tai saada välipäätöksensä.

Minuun kaikki kohtaukset kuitenkin upposivat periaatteessa aivan todenmukaisina. Käsikirjoittajien (Jussi Alanko, Jukka Mäkinen) on täytynyt tehdä mittava määrä taustatyötä turveyhtiöistä, vesistötutkimuksesta,viranomaisten toiminnasta ja jopa ympäristöoikeudenkäynneistä. En huomannut noissa mitään erikoisen silmiinpistävää virhettä.

Leikkaus ja eteneminen on nopeaa ja sujuvaa. Niin isoa panostusta koneisiin ja muuhun fyysiseen ympäristöön ei ole kuin Pirunpellossa. Henkilöohjauksessa (ohjaaja: Jukka Mäkinen) on tiettyjä vihjailevia naturalistisia sävyjä. Ne ilmentävät esimerkiksi Tellun kilpailevien miesystävien taka-ajatuksia asiallisen keskustelun taustalla.

Tämä myös romantiikkaan ja hieman seksiinkin paneutuva sarja on siis muilta osin astetta realistisempi eikä niin farssimainen kuin aiemmat Ylen näyttämät maalaiskomediat, joissa yhdessä pääosassa oli Mia Nuutila. Nyt hän on pudonnut sivuosaan, kun pääosaan on kohonnut uusi hieman nuorempi ja laihempi, mutta muuten samantyyppinen, oululaislähtöinen ammattimainen laitosteatterinäyttelijä Eriikka Väliahde, joka esiintyy jopa alastomana miehiä nielevänä vamppina, kovapintaisena toimittajana, yleisfeministinä ja luonnonsuojelijana, mutta kuitenkin myös perinteisenä tietyissä uhkatilanteissa avuttomana naisena, joka turvautuu miesten auliisti tarjoamaan suojeluun vaaran uhatessa, ja edelleen suojelusta kiitollisena flirttiin ja jopa sänkyyn asti. Ajoittain päähenkilö ja tarina saa siis jopa Bridget Jones -tyyppisiäkin sävyjä.

Sarja loppuu virkamiehen korruptoituneeseen puheluun ministerille siitä, että soidensuojeluohjelman uudistus pitää panna jäihin, ja niinhän uusi ympäristöasioista vastaava nuori naisministeri Grahn-Laasonen oikeasti tekikin. Sarja on siis tavallaan dramatisoitua uutisvirtaa osittain. Ehkä seuraavassa tuotantojaksossa kotijärveä uhkaa uusi kultakaivos? Tai sitten jatketaan tuota turveteemaa? Hieno homma, jatkakaa!

Tellun haksahtaminen lopussa siihen hieman jo kulahtaneeseen mökkinaapuriin oli selvästi virheliike. Naapuriin ei pidä rakastua hah hah. Se rajoittaa päähenkilön vapautta turhan paljon, mutta äkkiähän sekin suhde saattaa saada loppunsa.

Sitä saa mitä tilaa

eli "Satuja Suomen kansalle"

Kurki saattaa nokkia ruokkivaa kättä ennen kuin suo jäätyy. Se ei halua Kreikan tielle (kts. Noin viikon uutiset).

Toisaalta moniko pitkän lomaoikeuden hankkinut poliisi tai muu julkisen alan työntekijä äänestää seuraavissa vaaleissa porvareita? Äänestäjäkin sai mitä tilasi. (Ja blogisti vasta saakin.) Väkivaltainen hallitus tarvitsee väkivaltakoneistonsa. Mutta sahaako se nyt omaa oksaansa minkä päällä lepuuttaa paksua takamustaan?

Hallitus aikoo kaventaa raskaasti äänestäjiensä elinoloja. Samaan aikaan hallitus päästää maahan rajattomasti uusväestöä, jolle luvataan vähintään sama entisen kansan verovaroin kustantama elintaso kuin entisille kansalaisille. Hallitus ei välitä siitä, että rajaton maahanmuutto ei ole kauaa mahdollista. Yksi pieni maa ei pysty toimimaan koko maapallon sosiaalitoimistona, vaikka se on tyhmyyksissään siihen hallituksen mielestä sitoutunut.

Osa kansasta haluaisi kumma kyllä käyttää järkeä ja ratkaista ongelman sulkemalla rajat ja yksinkertaisesti lopettaa ongelman paisuminen. Kansa raivostuu viranomaisille, kun he eivät sitä tee. Jos kansa haluaa sulkea rajat ja hallitus ei halua, niin vastuulliselle kansanosalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa  valta omiin käsiinsä ja yrittää itse ratkaista ongelma. Panna raja itse kiinni tms. Asialla on kiire. Jokainen tunti ilman rajapuomia velkaannuttaa maata niin ja niin paljon. Globaalille kehitykselle alistetut viranomaiset vastustavat muutenkin kansan pyrkimyksiä ja yhteentörmäys on väistämätön. Hallitus ja kansa ovat pahasti törmäyskurssilla. Seuraa kapina ja vallankumous. Sen pituinen se.

Umpitollo hallitus seuraa katastrofia sivusta tumput suorina

Pakko puuttua politiikkaankin. On se niin pöyristyttävää. Pakolaistilanne räjäyttää Suomen sirpaleiksi. Millään ei ole enää mitään väliä. Miten taloutensa jo kuralle ajanut Suomi muka pystyy elättämään kaikki halulliset maapallon ihmiset, jotka maahan saapuvat? En ymmärrä. Sotia ja kriisejä kyllä riittää mitä paeta. Terroristit ym. pitää siitä huolen. Ja Suomi on kaikkien vaeltajien kohdemaista ykkönen. Täällä on hölmöimmät ja hyväuskoisimmat rahan ja muiden etujen jakelijat.  Rajat on pakko panna kiinni, vaikka se alkaakin olla jo myöhäistä. Suomella on muka velvollisuus elättää ulkomaalaiset vähintään siinä kuin oman maan kansalaisetkin. Jos hallitus ei osaa soveltaa ns. kv. sitoumuksia paremmin niin sitten on heti erottava EU:sta ja sanottava irti Schengen-sopimus ja Geneven pakolaissopimus ja muutama muukin sopimus. Maahan saapuneet pakolaiset on palautettava niihin maihin mistä ovat tulleetkin kuten Dublin-sopimus sanoo. Uusväestö aiheuttaa lukemattoman määrän täysin ratkaisemattomia ongelmia. Näyttää todella siltä, että Suomi on menetetty. Kiitos Sipilän rikollisen hölmöläishallituksen.

Kaukon ja Ketkun vanhaa proosaa

Viime aikoina olen selaillut jopa pariakin kirjaa pitkästä aikaa. Tosin näistäkin tuli jo karhulappu kirjastosta, joten kovin suurta ei lukuinto ole vieläkään. Kauko Röyhkän Miss Farkku-Suomi ilmestyi jo vuonna 2003, mutta luin sen vasta nyt. Siinä kirjailija kuvaa muun muassa suhdettaan kokeneeseen kaunottareen ja toisaalta pahasti alaikäiseen tyttöön, siis suorastaan puolirikollista toimintaansa naisten parissa. Oiva Pennasen Sisulla ja sydämellä (2007) kirjassa taas kuvataan emäntää, joka tietyssä vaiheessa jakaa pimpsaansa kaikille muille talossa pistäytyville tai oleskeleville miehille paitsi ei aviomiehelleen. Varsin hyviä kirjoja siis molemmat, koska keskittyvät noin puolessa sisällössä seksiin. Toinen puoli on helppo hypätä yli. Röyhkällä se koostuu nuorisokuvauksesta 70-luvun Oulusta ja Pennasella maaseudun työnkuvauksista 50-luvulta ilmeisesti hieman etelämpää. Tiettyjä yhtymäkohtia näillä molemmilla Oulun seudunkin kirjailijoilla on siis realismin tai jopa naturalismin puolesta Päätaloon, joskaan aivan möllärimestarin tasoa kaikin osin ei minusta saavuteta. Toisaalta molemmat käyttävät teknisesti monipuolisempaa keinovalikoimaa kuten esimerkiksi näkökulmatekniikkaa. Onneksi en kuitenkaan huomannut takaumia, tuota nykykirjallisuuden syöpää. Kirjoista voi tehdä leikkaustekniikalla elokuvia mutta elokuvia tuskin kannattaa kirjoittaa kirjoiksi. Ankean urbaani Röyhkä on helposti ainakin maineensa johdattelemana lukijan mielikuvissa hieman henkevämmän tuntuinen kuin esikoisromaanissaan ajoittain mekanistiseen konkretiaan, joskaan ei valitettavasti seksikuvauksissa, uppoava agraari Pennanen. Molemmat antavat vakuuttavan kuvan siitä, että tuntevat aihepiirinsä hyvin eli ovat eläneet kirjailijalle sopivan elämän ja jopa muistavat siitä jotain.

Pitääks mun aina

Kesällä tv-kanavat voisivat lähettää erittäin vanhoja uusintoja. Mitä vanhempia, sitä parempi. Vaikuttaa siltä, että Santeri Kinnunen on jättäytynyt pois televisiosta. Miksi ihmeessä?

Erittäin huonot tosi-tv- ja kokkiohjelmat vaan lisääntyvät televisiossa. Viihdettäkään ei enää viitsitä käsikirjoittaa. Näyttelijäparat yrittävät itse keksiä vuorosanoja toinen toistaan puolivillaisemmissa vinoissa pudotusflopeissa eikähän siitä mitään tule. Se ei ole näyttelijän vahvuusaluetta. Huono oikein huono. Mitään parempaa ei ole luvassa, vaikka TTK jää tauolle. Ennen oli sentään kunnon kulttuuriohjelmia kuten kirjaohjelmia ja tietokilpailuja, filosofien keskusteluja. Nyt on vaan Tuulitunneli ainoa valopilkku. Tv-ohjelmat muuttuvat yhä älyttömämmiksi. Tavoitekatselija on brändätty idiootiksi. Ja kevyt musiikki eli  radio on mennyt pilalle räpistä. Äh, jokainen katsoja muuttuu idiootiksi. Tai ainakin kommentoija.

Jopa niin että en enää pysty lukemaan kirjoja saati kommentoimaan niistä täällä. Mitä luin viimeksi? Peter von Baghin väsyneet muistelmat. Jäin lähinnä ihmettelemään miksi hänen isänsä jätti professuurin Turussa lääketieteellisessä tiedekunnassa ja muutti Helsingistä toiseen periferiaan eli Ouluun. Jokin skandaali siinä täytyi olla takana. Kerouacin originaalia Matkalla kirjaa selailin, mutta se oli vaan selostusta tavisten tyhjänpäiväisestä elämästä höystettynä muutamalla snobilla joskus kauan sitten vanhaan hyvään aikaan kylläkin. Pynchonin uutuutta kirjastossa en pystynyt lukemaan ollenkaan, jokseenkin epäkiinnostavaa, en havainnut yhtään seksikohtausta. No joo, löysin viiveellä Antti Heikkilän ravintoa ja terveyttä käsittelevän kirjan oliko vuodelta 2006. Se mies osaa kirjoittaa todella hyvin ja helppotajuisesti vaikeista asioista. Vanhemmiten hän on tullut toisinajattelijana ehkä liiankin poleemiseksi ja jostain kuulin, että hän ei kestäisi enää Suomen virallisia ravintosuosituksia ja muuttaisikin Saksaan. Tiedä häntä mikä on totuus. Ehkä alan karppaajaksi nyt kun se on jo pois muodista.

En tiedä kuka tohtoreista Mercola, Tolonen tai Heikkilä aloitti ensin, ehkä Tolonen, ja onko heidän ajattelussaan perustavia eroja (tai Somppien opissa), mutta päällisin puolin he näyttävät edustavan samaa uskoa. Jos tv2 ei ole vielä järjestänyt ravintoiltaa, niin eikö olisi jo korkea aika ennen kuin suuret profeetat lopettavat?

Oulu on

Kyl Oulu slogan on nii hyvä. Kuuntelin aamulla Novaa.

Villi voima. Oulu on. Suomen pohjoinen metropoli.  Wild Thing. Oulu Is. Capital of  Northern Scandinavia. 

Ilmakitarakilpailuissahan voi soittaa taustalla Hendrixin biisiä Wild Thing,  eiks  jee.  Ja onhan se villiäkin soittaa ilman kitaraa. Vau. Sitten Wild thing viittaa menoon Pohjantiellä tai yöelämässä, varsinkin Tuirassa.

Oulu on. Siis pysyy sellaisena kuin todella on eikä muutu miksikään. Erittäin hyvä asia. Muutos on pahasta. Vai olisiko muuutoksesta koskaan ollut mitään hyötyä? Minä kysyn vaan.

Capital tuskin pitää paikkaansa virallisesti mitenkään. Ainoa pääkaupunki Suomessa on Helsinki.  Mutta ei se mitään. Capital viittaa siihen , että on kapitaalia eli pääomaa. Ainakin Sipilällä.  Ai että Kempeleessä, vai muuttiko jo pääkaupunkiseudulle?  Sehän onkin Southern Oulu. Etelä-Oulua, että silleen. Kempele siis. Sama mitä joku Uumaja tai Trondheim meinaa.

Pohjoista on. Skandinaviaa ei ehkä ihan, mutta siihen suuntaan on parempi pyrkiä kuin Venäjälle. Vai olisiko parempi Capital of Western Siberia? Siperia opettaa. Capital of Southern Arctic? Muurmanski. Arkangeli.

Paree pyrkiä oleen pareempi ku onkaan ku alentaa ittiään tai tyytyä oikeaan. Laittaa eholle. Brandi on sitä varten, että brassaillaan. Herättää huomiota ja kiistelyä.

Ja länsi  on trendikkäämpi ilmansuunta kuin  itä,  vaikka se on oikeesti viileempi,  niinku talvella. Capital of Southern Ostrobothnia? No ei, se olisi liikaa pikku Vaasaksi Vaasan paikalle. Pohjolan metropoli? Mitä sanoisivat Köpis, Oslo ja Stokkis? Tai Rovaniemi.

Näin on hyvä. Oulu is. Capital of Northern Scandinavia.