Torinon käärinliina onkin Leonardo da Vincin luomus?

Katsoin nimittäin juuri äsken kolmoselta sellaisen dokumentin, jossa niin väitettiin ja minähän uskon aina edelliseen puhujaan.

Viimeksi kun asiaa googlailin vajaa kymmenen vuotta sitten kallistuin muistaakseni juuri ja juuri myös myöhemmän alkuperän puolelle, vaikka kankaassa väitettiin olevan Jeesuksen aikaisia siitepölyjä, radiohiiliajoitus olisi väärä jne.

Nyt tv-dokumentissa tuotiin esille minulle uusia todisteita ja annettiin uskottava kokonaiskuva aiheesta: Leonardo da Vinci teki Jeesus-hahmon Savoy-suvulle Camera Obscuralla vanhalle pellavakankaalle, johon oli sivelty hopeasulfaattia tms., tavallaan ensimmäisen valokuvan. Hieman himmeän mutta sellaisenaan uskottavan. Hän valotti erikseen samalle kankaalle sekä selkäpuolen, etupuolen ja pään, jonka mallina hän käytti omaa päätään.

Käsityksemme siis sekä täydellisestä naisesta (Mona Lisa) ja Jeesuksen tai Jumalan hahmosta pohjautuvat samaan malliin: tekijään itseensä eli Leonardo da Vinciin. Mona Lisan kasvojen suhteiden identtisyys da Vincin ja käärinliinan hahmon kanssa on myös todistus siitä, että da Vinci teki käärinliinaesityksenkin. Tosin da Vinci etsi tyypillisen ihmiskasvon mittasuhteita ja ne sopivat aika moneen.

Tekotapa selittää mainiosti sen, että Torinon käärinliinan hahmossa on pieniä anatomisia suhdevirheitä, esimerkiksi pää on asemoitu ja suhteistettu vartaloon nähden hieman väärin. Toisaalta tekotapa selittää kasvojen ja ruumiin kapeuden, koska käärinliinoihin kolmiulotteinen malli olisi hahmottunut huomattavasti leveämpänä palloefektin takia.

Suorastaan uskomaton pilailija tuo da Vinci. Niinpä ehkä minun pitää vielä kysyä toinen mielipide vaikkapa täältä ja katsoa dokumentti, joka todistanee käärinliinan sittenkin ihmeeksi. Petri Paavola ja dosentti Hiltunen näyttävät olevan hieman harhapoluilla molemmat.

Da Vinci -teoriaa vastaan on sanottu olevan mm. sen, että hopeaa ei ole havaittu kankaasta ja valokuvia ei osattu tehdä ennen kuin 1800-luvulla. Ei pidä unohtaa myöskään mahdollisuutta, että kuva syntyi säteilyn vaikutuksesta siinä vaiheessa, kun ne valkopukuiset tyypit menivät Jeesuksen haudalle ja säde vetäisi kaikki takaisin avaruusalukseen.

Pari havaintoa

Hän on täällä taas: ikuinen ikoni Marilyn Monroe olisi täyttänyt tänään 85 vuotta.


Kuriositeettina mainittakoon, että erään suomalaisen naisikonin nännin keskusta näytti koveralta 1980-luvulla. Kuvaustilanne oli siis kai melko tylsä.

Paradigman vaihdos

Sosiologiassa ja lääketieteessä on sosiobiologia ja evoluutiopsykologia syrjäyttämässä psykoanalyysin. Freud on viimeinkin osoittautumassa huijariksi. Samoin paljastuu humpuukiksi koko nykyinen psykiatrinen, kriminaalinen jne. hoito. Jopa postmodernismi kaikissa muodoissaan, eikä vähiten kirjallisuudessa, romahti, voihan nenä. Esimerkiksi Juha Siltala ja hänen oppikuntansa seisookin tyhjän päällä. Oikeastaan koko länsimainen kulttuuri ja älymystö on pahassa kriisissä, voihan Zizek. Sekä Kant että Moore kumoutuvat etiikassa, puhumattakaan Sartresta ja kaikista myöhemmistä ranskalaisista uusfilosofeista, mennyttä kamaa. Alitajuntaakaan ei enää ole. Luovuus kai häipyi samantien, siistiä. Onneksi Esa Saarinen ei ole moksiskaan. Suuret kansakuntaa yhdistävät kertomukset palasivat. Kansannousuja tapahtuu. Juopotteleva mieslauma tekee oikeasti jotain ja saa tyttöjen jakamattoman suosion. Barcelona on kuin toiselta planeetalta.

Tilaustyö

Vapaa-ajallani harrastan silloin tällöin muotokuvamaalausta. Silti työteliääseen tapaani en silloinkaan unohda tyystin asiakaspalvelua ja rahantekoa vaan teen tilaustöitä. Tässä yhtenä aurinkoisena päivänä huomasin, että eräskin tilaus oli puolisen vuotta odottanut täyttymistään. Niinpä aloin siirtää vaimean heikkomielisesti mallista napsauttamaani valokuvaa kankaalle. Jotkut vanhanaikaiset tyypit näkevät tuollaisessakin käsityössä tai sen lopputuloksessa jotain mieltä. Prosessi tuottaa siis heidän mielestään lisäarvoa lähtökohtaan. Se johtunee suuressa määrin virheistä verrattuna malliin. Taide on virhe. Formalistit sanoivat sitä outoudeksi. Oudoltahan tuo kuulostaa. Virheitä tuottavia prosesseja arvostetaan ja niistä maksetaankin joskus yllättävän paljon. No minä teen ehkä liikaa pieniä virheitä, koska olen nauttinut vain pieniä muodollisia korvauksia, joissakin poikkeustapauksissa jopa stripteasea, vaikka kyseessä silloin onkin virallisesti vain prosessin alku.

Pässiä narussa

Sitähän minä tulin sanomaan, että olen se minäkin päässyt saatille monta kertaa. Kerrankin ajoin kaupunkiin, parkkeerasin auton hollille ja otin vähän pohjia. Menin siitä yhteen kapakkiin. Siellä oli hiljasta vaan siinähän jäi paremmin aikaa lasin kallisteluun. Iskin silmäni aika hyvännäköseen dorikseen ja vähän uhkailin, että lähen saattaan sitä. No se ei kieltänyt eikä kyllä myöntänytkään. Katoin vähän sen perään millon se teki lähtöä ja eikun pökkäsin ittenikin ulos samaan kuumaan. Onneksi se oli yksin vaan eipä kauan. Vähän ihmettelin, kun se aina lisäsi vauhtia, kun kirin rinnalle, mutta väkisinkin pysyin sen vierellä ja juttelin mukavia. Ei se kyllä vastannut mitään, mutta minä ajattelin, että se on hiljasta sorttia ja urheiluihmisiä. No ei siinä mitään, tultiin viimen semmosen ison kivitalon pihaan ja minä ajattelin, että nyt tästä kohta pääsee jatkoille ja sitä rataa, mutta arvatkaapa kuka tuli aukaseen ovea. Poliisi saakeli. Johan löyty tytöltäkin kieli. Se lauloi minut heittämällä sisään. Sillon otti kyllä pattiin ja aamulla hirveissä krapuloissa vielä enemmän. Kai sitä oli meikäläinen sen verran pöllyissä etten ollenkaan ajoissa huomannu, että se mitä luulin tytön kotitaloksi olikin poliisiasema. Yö kului vähemmän rattosasti putkassa ja uhkaili se poliisi muitakin seurauksia, mutta sain puhuttua sille vähän järkiä, sentään oman kylän poikia alkujaan.

Ristiaallokossa

Sitähän minun piti tulla sanomaan, että olen se minäkin ollut melkoisessa ristiaallokossa. Mitä kun kerrankin pääsin kahen puolitutun tytön kanssa mökille kuskiksi niin sillä toisella tytöllä oli vesisukset ja sitä piti vetää peräprutkulla täyttä häkää, että se olisi pysynyt pinnalla. Vaan bensa pääsi loppumaan juuri kun oli päästy keskelle järvenselkää ja se vesihiihtäjähän vajosi kerralla. Minun piti siinä riisua kaikki vaatteet pois ja sukeltaa pelastamaan tyttö pinnalle ja veneeseen. Niin siinä ne tytöt varmaan hoksasi jottain erikoista nähneensä niin ne alako reppiin multa vaatteet pois just kun olin saanut ne takasin päälle. Kyllä sillon otti pattiin mutta ei sitten vähän ajan päästä, vaikka airotkin oli jäänyt pois, mutta onneksi tappi oli tallessa, niin että ei siinä mitään hätää tullut meloskellessa hiljalleen jalalla vauhtia.

Kynnyskysymys

- Herra Hallituksenmuodostaja, miten neuvottelut etenevät?
- Oikein hyvin.
- Mitä asioita itse pidätte tärkeinä?
- Niin, katson että minun näkökulmasta tärkein kysymys on se, että kansallinen Kokoomus saa liikenneministerin postin.
- Vai niin, aiotte siis ajaa oman puolueen etua ettekä näe metsää puilta? Eikö tuo ole nurinkurista toimintaa, mistä kokonaisuus kärsii? Saako liikenneministeri sitten niin tärkeää postia, että siitä on tullut mielestänne hallitusneuvottelujen pääkysymys?
- No näin se vain on. Olen kuullut luotettavasta lähteestä, että Daisy Fuentes on lähettänyt liikenneministerille postia koskien leijonien suojelua ja se jos mikään on tärkeää.
- Jaha no mitä aiotte tehdä asiassa. Vaikka tuo taitaa olla ympäristöministerin heiniä varsinaisesti.
- Niin, me olemme ottaneet sellaisen periaatteellisen kannan, että televisiolähetyksissä on pyrittävä jälleen koordinoimaan samanlaiset ohjelmat eriaikaisiksi kuten ennen YLE:n valta-aikaan tehtiin eikä kuten nykyään tehdään, että samanlaiset ohjelmat pyritään lähettämään samaan aikaan. Nyt on ilmennyt, että tämä on aiheuttanut pahoja ristiriitatilanteita esimerkiksi Riitta Väisäsen ja Daisy Fuentesin ihailijoissa. Tähän on saatava aikaan muutos.
- Selvä. Onnea pyrkimyksiinne!
- Kiitos. Mitäpä me poliitikot emme tekisi itsem näisyyyden hyväksi ja kansan parhaaksi.

Uskomaton ilmaveivi öö siis beibi

- Miko Lapanen, senioripelaaja, miltä nyt tuntuu?
- Aivan uskomaton, häntä ei voi sanoin kuvailla. Pää on ihan tyhjä, tai siis täynnähän se on mutta no niin. Näillä mennään niin kauan kuin kusi sihisee.
- Kenestä Te oikein puhutte? Nikke Kraanlundistako?
- Daisy Fuentesista tietenkin, aivan mieletön cheerleader.
- Missä Te häneen tutuistuitte?
- Me katsottiin aina sen ohjelmaa viimeisellä erätauolla. Vanhoja Amerikan hauskimpia kotivideoita, aivan mielettömiä.
- Jaha koko joukkueko fanittaa Daisya?
- Kyllä kyllä me on kutsuttu Daisy viikoksi Suomeen kun me juhlitaan mestaruutta.
- Onko hän luvannut tulla Suomeen?
- Näin on, tai niin ainakin Jurminen sanoo. Sitä se on hokenut koko ajan. Se on ollut yhteyksissä.
- Vai niin, sekö Jurmisen oli tarkoitus sanoa lavallakin juuri kun mikki meni mystisesti mykäksi.
- Joo joo, Daisy tulee, Daisy tulee, Daisy on maailmanmestari, Daisy on maailmanmestari.
- No onnea koko joukkueelle Daisyn suhteen ja muutenkin!
- Kiitos kiitos, me emme tee mitään vaikka tekee kipeää. Koko viikko leijutaan vaan. Tämä lähtee ihan lapasesta. Daisy Daisy...

Näin jääkiekkoilijoiden fanituksen kulta-aikoina, koska kuitenkin on melkein kesä, mikä vie ajatukset Meren pornoromaanin Jääkiekkoilijan kesän kautta Isoon vaaleeseen, päätin minäkin seurata sankariemme esimerkkiä ja täytyy tunnustaa, että leijonat ovat todella jäljillä. Daisy Fuentes on latinoblondi julkkis, malli, juontaja, säätyttö eli ilmabeibi yms. Hän on syntynyt 1966 Kuubassa, mutta on jo lapsesta asti sulostuttanut ympäristöään jenkeissä. Itse törmäsin Daisyyn kotivideo-ohjelman juontajana (okei en itse ollut se juontaja edes) ja suureksi onnekseni hän on parhaillaankin nähtävillä siinä ominaisuudessa Suomen televisiossa, vaikka nähtävästi hänen ohjelmakautensa, ellei hän ole vastikään uusinut sopimustaan, oli jo niinkin varhain kuin 1998-1999. Tuolloin hän oli todella tyrmäävä ilmestys koko 33-vuotisen hyvinmuodostuneen vartalon ja eloisan kauniiden kasvojen ja ruskeiden sänkykamarisilmien voimin puhumattakaan voimakkaan persoonallisuuden intensiivisestä läsnäolosta. Muuten en oikeastaan tiedä miksi Daisy on niin valloittava esiintyjä. En muista yhtään hänen repliikkiään, vaikka hänen supliikissaan ei ole mitään vikaa, pikemminkin päinvastoin. Daisyn tarvitsee vain hymyillä, nauraa ja tuijottaa paljon sanovasti kameraa sillä aikaa kun säälittävä juontajakolleega säheltää jotain, ehkä tuo hymy ja koko sen takana seisova ja majesteetillisesti mutta kuitenkin maanläheisesti liikehtivä lavauskottava, hieman amatsonimainen mutta mekoissa erittäin edukseen vastustamattomasti verkkokalvoon piirtyvä olemus riittää selitykseksi. Kuvat eivät tee hänelle oikeutta, videot hieman paremmin ehtivät hänen peräänsä. Daisy on kuningatar, cheers.

P.S. Mitä tulee jääkiekkoilijoiden menestykseen niin sen täytyi todellakin olla henkimaailman hommia (tai tuleville kisajärjestäjille tarjottu salaliiton hedelmä), jo senkin takia että puolustus peruutti liikaa, Lassila pelasi niin vähän ja Aaltosta ei pantu samaan ketjuun Pihlströmin vai kuka se duracell blondi olikaan, kanssa. Kahdesta nopeasta tehottomasta tyypistä olisi tullut kaksi tehokasta maalinsylkijää, kun olisi tiukassa paikassa ollut rinnalla joku yhtä nopea, jolle sysätä vastuu. Okei Immonen ja Granlund oli liekeissä ja hyvä niin.

Hot baby

Jos haistat palaneen käryä, tarkista ensin palaako oma viiksesi.

Iltapäivän auringossa

Herättyään päiväunilta komisario Lyötty ei muistanut nähneensä mitään unta. Harmin paikka, hän ajatteli. Edes taloudenhoitajan vartalon pehmeät kaaret teräväpiirteisten kasvojen alapuolella eivät olleet ilmestyneet Lyötyn olemattomiin uniin. Jokin yksityiskohta Lotan olemuksessa häiritsi kuitenkin edelleen Lyötyn mieltä. Aivan, se oli se nenäliina johon oli kirjailtu L ja E. Hän oli ajatellut sen juontuvan nimestä Lotta, mutta hänen oikea nimensä oli Charlotte, joten nenäliina oli alunperin tuskin hänen. Lyötty avasi koneeltaan tapausta koskevan tutkimuskansion, johon tutkimussihteeri oli merkinnyt kaikki jo esille tulleet asiat ja taustatietoineen niitä ei ollut aivan vähän. Aivan, Jorma Hulkon äiti oli ollut omaa sukua Ekenäs ja etunimeltään Lisbet. Hän oli kuollut muutama vuosi sitten ja sen jälkeen Hulkko oli ottanut palvelukseensa tuon kopeakatseisen mutta näyttävän emännöitsijän. Oli varsin luultavaa, että nenäliina oli ollut alkujaan vanhan rouvan. Tämä viittasi johonkin, mutta Lyötty ei jaksanut ruveta sitä miettimään. Mahdollisuuksia oli toistaiseksi liian monia. Lyötty soitti muutaman puhelun ja päätti niiden perusteella itsekin lähteä vähän tuulettamaan päätään ja ajelemaan avoautossaan kaupungilla kenttätutkimuksissa. Pitkää apulaista ei kuulunut takaisin retkiltään. Liekö eksynyt pitkäripaiseen. Alkoi olla jo niitä aikoja, kun työläiset leimaavat kellokorttinsa ja lähtevät hakemaan uusia eväitä. Lyötty kurvaili hattu päässä keskikesän iltapäivän auringon lämmittäessä leppeästi poskia. Jalkakäytävällä asteli minihameisia toinen toistaan viehättävämpiä neitokaisia. Komisario vältti juuri ja juuri kolarit ja pääsi turvallisesti perille erääseen osoitteeseen laitakaupungilla. Hän painoi päättäväisesti soittokellon napin pohjaan asti.