Julia heräsi

Aamulla Julia heräsi myöhään ja himpsi töihin. Jimi jäi vielä nukkumaan. Kun Julia astui ulos portista, naapurin teini juoksi vastaan ja napsaisi hänestä kuvan. Julia kohautti kauniita olkapäitään ja jatkoi matkaansa. Teineillä on omat huvinsa ja aikuisilla omansa. Tai tiedä häntä, kellä on ja kellä ei. Maailma muuttuu, Jasmiini.

Uskottomat unet

Julia oli jo nukkuvinaan, kun Jimi kömpi yöpuulle. Jimi teki samoin. Pian hän nukahtikin oikeasti ja näki outoja unia. Juliaa korpesi hetken mutta kohta hänkin lennähti höyhensaarille muistelemaan päivän tapahtumia.

Tämä on ilmoitus

Aloitin lukea Kolmivarpaista sammakkoa eli humoristin päiväkirjaa vuodelta 1975. Täytyy pysytellä ajan hermolla.

Kirja on selvästikin lukemisen arvoinen. Samoin on muistaakseni asian laita koskien Hunsvotin päiväkirjaa vuodelta 1989. Sen olen jo lukenut kauan sitten, mutta enpä muista siitä yksityiskohtia (basso:mitään) kuten on tyypillistä.

Päiväkirjat muistuttavat sopivasti blogeja.

Mahalasku

Nähtyään mistä täytyi olla kysymys, Jimi suttasi äkkiä sinistä, pinkkiä ja valkeaa väriä tauluun. Hän jätti työn sikseen, istui nojatuoliin ja alkoi katsoa Beckiä. Julia ihmetteli äkillistä mielenkiinnon lopahdusta, vaikka Julia oli pannut mallina mielestään parastaan. Hän pukeutui aamutakkiin ja marssi katsomaan maalausta.
- Ai sä teitkin mut tuntemattomaksi.
-Joo, toi maalaaminen oli aivan paska idea.
Julia oli tottunut Jimin ailahtelevaisuuteen. Julia heitti niskojaan ja sanoi menevänsä nukkumaan.
- Mä tuun kohta perästä, sanoi Jimi.

Vikaliikki

Vikaliikit sivustosta poimimme seuraavan luultavasti täysin epäluotettavan uutisankan.

Kjallis on tunnettu siitä, että hän paitsi erottaa myös maksaa edelleen palkkaa erotetuille. Nyt on paljastunut, että Karri Illi on ajautunut vastaavaan palkkaloukkoon. Vaikka hän jo lopetti urheilu-uransa, hän maksaa palkkaa kolmelle edelliselle valmentajalleen ja yhdelle tyttöystävälle. Karrin tapauksessa tämä on romahduttanut hänen taloutensa, koska debit ja credit ovat kehittyneet epäsymmetriseen konstellaatioon. Kjallis voi edelleen paksusti, mutta joutuu urakoimaan televisiossa epäinhimillisesti pystyäkseen kattamaan tappiot. Illi ponnistelee irti tukalasta tilanteestaan iskemällä urakalla rikkaita naisia yökerhossa toistaiseksi siinä vielä onnistumatta, mikä taas vaatii lohdutusta. Kellä on raskas työ sillä on raskaat huvit ja päinvastoin.

Musta rakkaus

Selailin Väinö Linnan Mustaa rakkautta. Sen voi ajatella kuvastavan jotain sodan jälkeistä epätoivoista eksistentialismia, film noiria. Synkkään ikävyyteen on suomalainen taideromaani luottanut pitkään ja varmaan edelleenkin. Päähenkilöt ovat ihmisiä, jotka on heitetty enemmän tai vähemmän orpoina hankalaan maailmaan ja no niin. Nainen on kuitenkin ulkonaisesti kaunis ja nuorella miehelläkin olisi loistava tulevaisuus edessään, jos hän vain olisi käynyt edes yhdellä Sarasvuon luennolla ja voittanut negativisminsa ja saanut valaistua luonteensa pimeät puolet, jotka nyt kuitenkin antavat mahdollisuuden rakentaa tarinasta antiikin tragedioihin tai vaikkapa Raskolnikoviin vertailtavan kohtalon kosketuksen, joka jää helposti kummittelemaan lukijan mielessä kuten taideteoksen pitääkin. Kieli vaikuttaa ainakin alussa melko yksinkertaiselta ja kuivakkaalta. Muuten teoksessa on tiettyjä yhtymäkohtia Waltarin pienoisromaanien työläistragedioihin mutta myös aikalaisen joskin ns. linnamaisen realismin vastaleirin eli suomalaisen modernismin Mereen, joka paljolta kuvaa ikäviä taviksia ainakin päällisin puolin tyhjänpäiväisissä puuhissaan. Linnalla on enemmän pyrkimystä rakentaa vaatimattomista aineksista normaali romaanin kaari, missä hän taitaa onnistuakin luoden taiteellisesti ehjän mutta hieman ennalta arvattavan juonen? Kertomuksen kieli, ihmistyypit ja fyysinen sekä yhteiskunnallinen miljöö ovat tietenkin vanhentuneita, vaikka tiettyjä yhtymäkohtia varmaan on löydettävissä nykyisten iltapäivälehtien otsikoihin. Miehinen mustasukkainen käytös on edelleen voimissaan vierasperäisenkin primitiivisen vaikutuksen elvyttämänä ja maustamana. Mutta romaanin epäsankari on asenteiltaan nietseläinen jäykkä moralisti, joka halveksii juoppoja ja huoria päinvastoin kuin mitä nykyään yleensä ajatellaan ja toimitaan. Jos verrataan Mustaa rakkautta tämän blogin postmodernistiseen viihteellisyyteen pyrkivään minifiktioon niin kyllähän vaaka kallistuu Mustan rakkauden puolelle: siinä on pitemmässä konstruktiivisessa muodossa tavoitettu taiteellisesti korkeampi taso sortumatta silti varsinaisiin saippuaoopperamaisuuksiin. Musta rakkaus on oikeaa kirjallisuutta, joka lievästä banaalisuudestaan huolimatta on klassikko.

Häränpyllyä

Voidaan ajatella, että maailmassa ja yksin Suomessakin on jo julkaistu niin paljon kirjoja, että on vaikea optimoida ajankäyttöä niiden lukemisen suhteen. Oikeastaan ei siis voi lukea mitään, koska se aika on pois joltain paremmalta kirjalta. Kuitenkin jos ajatellaan kuinka monta kirjaa saa käteensä tavis tyyppi kuten meitsikin elämänsä aikana niin ei niitä loppujen lopuksi kovinkaan montaa ole, jos ei aktiivisesti laukkaa kirjakaupoissa. Uudet kirjat ovat kuitenkin kalliita ja vaikeasti saatavissa. Jos taas lainaa kirjan kirjastosta niin eipä tahdo hidas lukija montaakaan saada kunnolla luettua kuitenkaan vuodenkaan aikana. Kovasti pitää olla aina uusimassa lainojaan ja joku kerta se kuitenkin unohtuu ja sitten rapsahtaa niin suuret sakot, että menee viimeinenkin mielenkiinto kirjoihin. Viha rakkaus suhde kääntyy vihan puolelle. Näin ollen Lainan päivänä kannattaa sittenkin ostaa loppuun luettuja poistokirjoja, kun halvalla saa. Ja sitten kun kirja on oma niin siihenhän voi aivan hyvin tuhlata aikaa siinä kuin television töllöttämiseenkin. Näin saa oikeutuksen lukea huonompiakin tai jopa vanhoja kirjoja, kun ne nyt kuitenkin ovat käsillä eli helposti hollilla. Varsinkin vessassa voi lukea aivan rauhassa ja hyvällä omallatunnolla monessakin mielessä.

Poseerausta

Jimi löysi mieleisensä kuvan ja alkoi kiireisesti kopioida sitä maalausalustalle.
Pian hän olikin valmis.
- Katsopa tätä. Eiks oo hyvä?
Julia vilkaisi olkansa yli ja sanoi:
- Ei. Seksististä esineellistämistä ja brutaalia. Luuletko olevasi Ritari Siniparta vaiko Viiltäjä Jack?
- Ei kun painija Henri Öö. Poseeraa sitten tässä ja nyt niin kuin kauan sitten lupasit niin teen paremman alla prima märkää märälle.
- Mä olen kyllä jo kuiva. Mä mitään ole luvannut. Julia heilutteli jälleen pyyhettään.
- Tai olkoon menneeksi. Julia heitti pyyhkeen menemään, nousi hitaasti täyteen pituuteensa ja asettui kissamaisesti makaamaan sohvalle alasti vasemmalle kyljelleen.
- Onko tämä hyvä? Tai tämä: Julia nosti hitaasti oikean jalkansa sohvan selkänojalle.
- Just noin, pysy nyt paikallasi. Johan alkoi Lyyti kirjoittaa. Jimi huitoi innoissaan väriä uudelle kankaalle.
- Sudi nyt ihan itse mutta pian. Mun käsi puutuu tässä asennossa.
- Nyt ei kuule puutu yhtään mitään. Tässä on kaikki, sanoi Jimi, mutta huomasi samalla, että näkymässä oli jotain liikaakin.

.

Sessio jatkuu

- Toi en oo mä, sanoi Julia.
- Ai sä huomasit. Et niin, mutta se voisi olla. Nenässä on jotain samaa.
- Joo, yhtä terävä. Julia meni keittiöön ja valmisti itselleen terävän drinkin. Hän palasi olohuoneeseen ja istahti pitkä lasi kädessään jäät kalisten vain pyyhe verhonaan nojatuoliin.
-No entäs tämä, sanoi Jimi ja käänsi esille uuden maalauksen. Sekin esitti kaunista vaaleaverikköä.
-Mitä siitä?
-Eikö olekin kaunis. Se voisit olla sä.
-Mutta en ole.
-On siis aika maalata sinut. Asetu malliksi!
-Ai näinkö, Julia laski kupin pöydälle, heilautti jalkansa istuiltaan puolispagaatiin ja pyyhkeen auki.
-Just noin, just noin, läähätti Jimi hieman yllättyneenä ja tempoi maalaustelinettä sopivaan asentoon.
-Älä unta nää, Julia perääntyi ehdotuksestaan, kääriytyi tiukasti jälleen pyyhkeeseensä ja kallisti kovaa lasia pehmeiden huuliensa väliin.
Hyvä on hyvä on, Jimi hillitsi itsensä ja alkoi kaivaa esille perhealbumeja.

Luonnos

Sillä aikaa kun Julia oli ollut suihkussa, Jimi väitti luonnostelleensa hänestä kasvokuvan. Julia kylläkin huomasi heti, että kuvan malli ei ollut hän itse. Erot olivat vähäiset, mutta tarkalle silmälle selvät.