Julia saapuu kotiin

Julian asunto sijaitsi kaukana laitakaupungilla. Hänen täytyi istua puoli tuntia bussissa sinne päästäkseen. Se oli rivitalokolmio. Naapurin ärsyttävä teinipoika skeittasi jalkakäytävällä talon edessä. Julia moikkasi ja tunsi pojan katseen kiinteillä pakaroillaan aukaistessaan ovea. Paljastikohan minihame pyllistäessä liikaa. Julia oli tottunut poikien huomioon, mutta alaikäisten taholta se oli hieman kiusallista. Vähintään yhtä innokas ja vastenmielinen tiirailija oli kyllä pojan möhömahainen ja kaljupäinen isäkin, jota nyt ei onneksi näkynyt. Julian pitkätukkainen ja pitkäraajainen poikaystävä Jimi makasi tapansa mukaan veltosti sohvalla ja katsoi pornoelokuviaan. Jimi kyllä väitti opiskelevansa edelleen yliopistossa filosofiaa ja kirjoittavansa suurta aikalaisromaania. Mutta hyvin harvoin häntä näki kirjoittamassa tai lukemassa mitään. Pääpuuha taisi olla tätä nykyä nettipokeri.-Moi sanoi Julia sovinnollisesti. Mites täällä hurisee? Jimi sulki television ja hypähti hieman yllättyneen näköisenä pystyyn. -Hei Julia, et usko miten hyvän idean sain tänään, mutta se vaatii sun apua.- Niin aina. Jimi ei ollut niin syyllisen näköinen kuin yleensä Julian saapuessa töistä ja yllättäessä laiskurin mielipuuhissaan. Siivoukset olivat aina tekemättä. - Onks sul nälkä? Uunissa odottaa ruoka valmiina. - Oho, sulla taitaa tosiaan olla joku isokin palvelus multa mielessä? - Älä nyt diivaile, katso katoin pöydänkin. Ei sul pitäis olla mitään valittamista kuule. Anna pusu. Jimi ryösti Julialta kiihkeän kielipusun ja puristeli omistavasti Julian takapuolta molemmin käsin. Julia tunsi Jimin kovan etumuksen vasten alavatsaansa ja hänen omaatuntoaan hieman vihlaisi.