Syysarkistoa

Dostolla meni tänään aika hyvin. Iso D onkin viheliäinen huono ihminen täynnä syntejä. Kirjailija paljastaa ihmisen salaiset paheet ja pahuuden joopa joo. Kukapa olisi uskonut.

D oli vähän kuin A. Kivi tai Simeoni? Vaikka ei kai Idiootista se tule ensin mieleen tai niin no. Rikos ja rangaistus voisi tietenkin kuvata ihmisen väistämätöntä rikollisuutta, luisumista väärään.

Jopa väärinkirjoitukseen.

Onko hyvyyttä ja jos on onko se itsepetosta. Who cares.

Ehkä sekin pitää paljastaa.

Ai niin, aikaisemmassa osassahan D jo löysi ihmisen pyhyyden.

Love is all you need. Niinpä niin, mutta vain kerran...

Tasha: hello...i come her to support and smile for you...please support and smile back to me...thanks

Of course. Thanks. You are lovely, like Dostojevski's Apollinaria perhaps.

Dostosta kertovaa tv-sarjaa voi siis katsoa täältä: http://ohjelma.yle.fi/ohjelmat/1211263

Apollinarija.

Suvereenin laulajan Kapa Ahosen ulkonainen habitus muistuttaa muuten hieman Vasili Rozanovia.

No joo, siis kannatan oikeinkirjoitusta periaatteessa ainakin osittain ja joskus, vaikka sitä vastaan voidaan varmaan esittää myös teoreettisia argumentteja.

Blogger tai selain tai joku muu taipumaton tekninen taho ei siis salli korjailuja joten olkoon.

Heather: Make another visit

Nik: jom baca entri baru kat lepak.my

Keskiväli eli huippukohta.

Euroopan matkailu ei oikein sujunut Apollinarijan kanssa. Kotona kuoli sekä veli että vaimo.

Namie: Hw abt link exchange? Interested?

JAa, en yhtään tiedä mitä se on? Ei ole mulla linkkiä, ei vinkkiä.

Rouva on hyvä vaan, Nam, sanoi James Potkukelkka.

Omituisen höpöttäjän sukulaishahmoja.

Lin: Just to say hello

Hello hello. Hei älä mee.

Kajo taisi laulaa: elämää.

Kojo oli eri mieltä ja halusi nukkua pommiin.

Keksin aluksi hyvältä vaikuttavan kuvaidean, mutta nyt se rupesi jo vaikuttamaan huonolta.

Bai bai beibi pai.

Huomasin että sekin oli vain muunnelma muiden sanaleikistä.

Prisman ja MOT.in lisäksi paras ohjelma tänään on varmaankin Pasila, pakko katsoa.

Välillä D6/8 paljastaa viihteellisen melodramaattisuutensa hah hah lähinnä musiikissa, mutta kirjailijan piina työnsä parissa sittenkin vetää paremmin kuin joutilas elämä "Euroopassa". Harasoo.

Hm. voisin alkaa tv-kommentaattoriksi joka lausuu pari sanaa illassa, kolme parhaassa, vaikka 1+1 = 0 tosiaan aika usein.

Tosin alkaminen joksikin viittaa jonkinlaiseen rahalliseen korvaukseen. No maksanhan sellaista ainakin yhteydentarjoajalle.

Kapa olisi ollut jenkkilässä superstara, vähän kuin Kenny Rogers mutta parempi.

Miksihän kantri ei vedä Suomessa? Täälläkin jos joku erehtyy käymään niin varmaan ottaa pulttia hän saman biisin pakkosyötöstä, vaikka onhan siinä nappi mistä sen saa hiljaiseksi.

Tissinappi.

Nazrin: jom lepak dan baca entri tebaru saya..

Jostain syystä videon kääntäminen nyt ei vaan onnistu.

Nyt taisi onnistua. Valitan kolinaa jne.

Kim: A big smile at your blog

Even bigger smile to You!

And I kiss Olga Smirnova's tit too.

En voinut katsoa Dostoa, koska jotkut pitivät salattuja elämiä tärkeämpinä. No samantapaista, samantapaista.

Täytyy nyt vaan sitten odottaa, että nettijakso aukeaa. Vaikka saman kertausta uuden naisen kanssa se kai on vaan. Dosto ei onnistu Euroopassa hah hah. Kukapa onnistuisi. Paitsi joku goottifeministi.

D taitaa myös juoda teetä koko ajan vai onko se vettä vaiko vodkan sekaista. Ei näytä hyvältä se.

Radiossa menee aika mainio ohjelma jonka nimi saattaa olla Hienostelua, Janne Koskinen oli tänään galleristi Forsblomin luona. Hieman sama ote kuin Enbuskella 10 vuotta sitten.

Kai se kulttuurin kanssa hienostelee ja kirjoittaa Herrasmiehen päiväkirjaa. Muuten hyvä mutta liikaa klassista musiikkia.

Sarah: i love reading your blog.. visit back my site..

Nazrin: jom follow lepak.my

Yanie: Visiting you with smile

Calvin: hello...i come her to support and smile for you...please support and smile back to me...thanks

Jaapa jaa, turhaan niin turhaan täällä kukaan käy eikäpä onneksensa käykään.

Lyöttykään ei edisty ollenkaan missään mitenkään.

Taidan vaihtaa takaisin sen vanhan videon...

Lepak: jom lepak sini http://lepak.my

Nia: I'm sorry if I'm disturbing you here

Not at all, I greet with joy each of your visit here.

Ei ehkä ole kovin järkevää soittaa noin suosittua kappaletta videona, mutta minkä sille voi että Adele on niin hyvä kaikkien mielestä, muidenkin kuin mun.

Tietysti Adelen laulutyyli lähentelee joskus huutamista, mutta hän vaan tekee sen niin hyvin.

Kristiina Brask ei huuda eikä nykyään edes käytä nenä-ääntä kuten videossa nyt.

Polina kiusaa Rozanovia joopa joo.

Taidepersoonat on hyviä haastateltavia, jopa kriitikko. No joo, Peter von Bagh on paljon muutakin.

Petteri muka surkutteli addiktioitaan, jotka ovat vieneet aikaa elämältä.

Eli muilta addiktioilta.

Petteri "epäonnistui" sekä taiteilijana että tieteilijänä. Niinpä hän onkin aika hyvä kulttuurinautiskelun puhemies.

Naz: blogwalking sana sini.. jom ke blog saya..

Miera: Do your best

Okei, ehkä vaihdan siis videon, ehkä kohta tai kuitenkin joskus.

Sabotaasiin en vaihda kuitenkaan, huonot sanat.

Jaapa jaa muutetaan sitten ulkoasua, banaaliin päin. Valitettavasti en saa tuota taidetta toistaiseksi istutettua tarpeeksi ylös.

Samassa meressä kellutaan, kunnes upotaan tai ratsuväki hyökkää vai miten se oli.

Dave: Hi.. here is another craze blogwalker

Naz: blogwalking.. jom jenguk lepak.my

Blogwalking too, or sitting. The Sitting Bull.

Farina: Hw abt link exchange? Interested?

Yes, I am Yes-man. Mutta miten ihmeessä kirjoitin takavasemmalle. Huono oikein huono, särkee realismin idyllin hah hah. Yes was good band.

Yes is bad brand.

Tää on niin kova istuin ja tää on niin ylhäällä ja... Siis puolessa tunnissa olen valmis petiin. Aika tehokas esileikki, sanoi joku.

Huono asento jäykistää.

Ylhäällä on siis näyttö.

Taide on lyöty alas.

Aamulla oli pihatie saanut jäätävästä tihkusta kunnon jääkuorrutuksen joten en lähtenytkään automatkalle maakuntaan.

Tosin kun tarkistin kelikameroja niin missään muualla ei siitä mainittu. Ihme juttu.

Luultavasti jäin turhaan kotiin. En nyt onneksi muista sitä sovinistista sananlaskua tähän.

Niinpä rupesin korjaamaan autoa, mutta ei siitäkään tullut mitään, kun en löytänyt ostamaani varaosaa.

Täytyy kai muuttaa nimeksi Valitusblogi tai Itkumuuri. Mutta luultavasti ne nimet on jo varattu.

Fiktio voi olla täysin virheellistä ja väärää hölynpölyä, vaikka se tekstinä olisi jotenkin oikeutettua.

Lisäksi jotkut kirjailijat puhuvat hienon kuuloisesti haastateltuina.

Aina joskus tulee mieleen kirjoitusidea, mutta onneksi huomaan miten huono se on jo ennen kuin alan kirjoittaa.

Alunperin tämän blogi nimi olikin muistaakseni Huonon kirjallisuuden päivät.

Vaikka oikeasti huonoa kirjallisuutta tuskin on, koska huonoa tekstiä tuskin kukaan jaksaa kirjoittaa kokonaisen kirjan verran.

Kaikki kirjat ja kirjailijat ovat siis hyviä.

Niinpä jouduin silloin kauan sitten vaihtamaan blogin nimen. Jotain ristiriitaa tässä kyllä tuntuu edelleen olevan, ei sitä muuten turhaksi blogistiksi pääsisikään.

Mitä lyhyempi kirjoitus sitä huonompi se voi olla.

Blogipostaukset voivat olla jo aika huonoja.

Teoriassa pelkkä kirjoittamaton ajatus voi olla jopa huonompi kuin blogipostaus, mutta toisaalta jos on ajatusta, se on jo paljon.

Hyvää.

Toiminta on kuitenkin parasta. Sain korjattua auton perinteisesti räntäsateessa.

Tai huomennahan tuon näkee kuinka pitkälle sillä pääsee. Että tuliko korjattua vaiko särettyä.

chika: I visit back. your blog is amazing. great work bigbigbig LIKE

Nice words, thanks.

Myöhästyneet onnittelut Rosa Liksomille! Hän tosiaan jatkaa suurten lappilaisten taiteilijoiden perinnetta: Mukka, Paasilinnat, Särestöniemi, Palsa, Tervo. Lordi, Arvola...

Vaikka asuukin kehä kolmosen tuntumassa, tai tavaassa, kuten kaikki.

Olen kyllä hieman kyllästynyt palkitun kirjallisuuden ikuiseen NL-buumiin. Eikö siitä jo voisi päästä eroon ja eteenpäin hah hah, tai taaksepäin.

Tavaa on tavujen taivas.

Liksomin Reitari oli jo hyvä, Kreisland aika huono. Liksomkin onnistuu parhaiten, kun heijastaa mahdollisimman suoraan todellisuutta. Siitä oli yksi teoriakin olemassa, tai montakin.

Liian myöhään?

Harmaapartainen mies lähetti vanhasta tottumuksesta tuhannesseitsemässadasyhdeksänkymmentäkolmannen samanlaisen työpaikkahakemuksen, joista mikään aikaisempi ei ollut aiheuttanut mitään toimenpiteitä kenenkään taholta. Hän hämmästyi suuresti, kun hänelle ilmoitettiin, että hänet on valittu hakemaansa työpaikkaan. Harmaapartainen mies joutui ilmoittamaan, että ei voi ottaa työtä vastaan, koska hänellä ei ollut enää pätevyyttä turhan pantiksi vuosikymmeniä sitten opiskelemaansa ammattiin. Pahempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hänen täytyi kuitenkin ottaa työ vastaan, koska työpaikalta vastattiin, että nykyään pelkkä titteli riittää. Niin on miltä näyttää.

Pahan päivän varalle

Harmaapartainen mies kuuli uutisista, että euro saattaa lakata olemasta. Niinpä hän käveli pankin tiskille ja vaati kaikki rahansa puhtaana käteen Norjan kruunuina. Sitten hän maksoi niillä laskunsa. Taskun pohjalle jäi muutama kolikko. Palvelumaksuihin ja vaihtotappioihin kului aika penni, mutta vara ei venettä kaada ja aina roiskuu kun rapataan.

Pankkineiti näytti aivan Kaisa Valalta.

Puolet ei ole mitään

Harmaapartainen mies avasi sähkötolpan luukun ja painoi lämmitysjohdon töpselin pistorasiaan. Valitettavasti hän unohti johdon toisen pään makaamaan maahan eikä kiinnittänyt sitä auton lokilämmittimen liitäntään. Puoliksi tehty on sama kuin ei tekisi ollenkaan. Kun oli lähdön aika, auton kylmäkäynnistys epäonnistui.

Nokkapokkaa

-Hei onko sulla taskulaskinta lainata?
-Mitäs sää semmosella?
-Mitäs utelet?
-No ei mulla oo ku taskupuhelin.
-Jaa, no lainaa sitä.
-Ää, en mä lainaa puhelinta edes eukolle.
-No sen ymmärtää mutta voithan sää lainata silti mulle.
-Ai siksi kun oot homo?
-Mitä prkl, kuule mun seksuaalinen identiteetti ei kuulu yhtään sulle. Ite oot homo.
-No kuuluu se vähän jos meinaat vaikka iskeä mua.
-Okei kohta mä tinttaan ja kunnolla.
-Ai jaa oliko tuo uhkaus ja onko tämä siis ryöstö vaiko raiskaus.
-Tää lopputulos kuule riippuu ihan susta.
-Taidat olla niitä karhuhomoja.
-Minä sinulle karhun kuule näytän. Tästä näin ja näin.

Ja niin vanhat joskin etäiset perhetuttavat joutuivat tappeluun, joka päättyi kuitenkin sivistyneesti ratkaisemattomaan suhteellisin vähin vammoin. Nenästä verta valuen ja hampaita suusta sylkien he poistuivat toisiaan sadatellen takavasemmalle. Eivät kuitenkaan sovintoryypylle kapakkaan lämpimästi halaillen, edes kapakan ilolintua. Jotain saattoi vielä jäädä hampaankoloon. Virallisista syytteistä toisiaan vastaan he pidättäytyivät, mikä varmasti olisi ollut seurauksena tuntemattomien välienselvittelystä. He eivät halunneet sotkea aviopuolisoitaan jupakkaan. Aikaa myöten he pääsivät hammaslääkärin vastaanotolle ja saivat maksaa kalliit kipurahat.

Lyötty palaa kehiin

Lyötty kokeili ovea. Se oli auki. Hän työntyi sisään asuntoon. Tavaroita lojui hujan hajan siellä täällä. Julia näytti kuitenkin yhtä upealta kuin ennenkin. Hän istui lyhyessä mekossa sohvalla, kittasi kaljaa ja töllötti teeveetä. Oletko yksin, Lyötty kysyi. Julia katsahti häneen ja sanoi, kyllä jepari, mä olen aivan yksin. Jimi lähti lätkiin. Miksi? Emmä tiiä, kai se kyllästyi minuun. Jaha se on aivan ymmärrettävää. Miksi olet deekiksellä? En ole. Et ole käynyt töissä viikkoon, etkä ole ilmoittanut sinne mitään. Se alkaa olla syy irtisanomiseen. Huomenna mä otan itse loparit. Miksi? Mä en jaksa enää sitä p...a virastoa. Millä ajattelit sitten elää vai onko sulla säästöjä? Voi v...u, mitä mun raha-asiat poliisille kuuluu. Alan jakaa vaikka p...ulloa. Vai niin, se kuuluu kyllä huoltopoliisille aika kiinteästi. Mutta ei se mitään. Voisit alkaa mun jalkavaimoksi. Paljonko maksat? Kolme kymppiä kuussa. Pimeenä? Pimeenä. Kiinni veti. Aletaanko heti hommiin? Aletaan vaan. Mut mä vaadin etumaksun. Paljonko? Kybän. Selvä, tässä on. Lyötty kaivoi taskuaan ja laski setelin Julian käteen. Julia näytti vähän pöllämystyneeltä. Hän pujotti rahan rintojensa väliin ja poistui takahuoneeseen. Pian Lyötty kuuli veden lorinaa. Lyötty päätti itsekin mennä suihkuun ja kiiruhti Julian perään. Hän vilkaisi ennen riisuutumistaan Juliaa vaahtosuihkussa ja se kuva painui hänen mieleensä kuin olisi poltinraudalla poltettu naudan vuotaan.

Laihialainen hätävara

Aamulla huomasin että kahvipaketti oli tyhjä joten jouduin tyytymään teepussin antimiin. Olenkin ripustanut sen kuivauskaapin alle jo vuosia sitten näitä äkillisiä tarpeita varten. Noinkin tuore vihreä tee on kyllä siitä huono, että sen nauttiminen kiihdyttää aineenvaihduntaa ja lisää siten ruokalaskua.

Fjodor Dostojevskin elämä_keskiväli

Seuraavassa pitäydyn Vladimir Hotinenkon ohjaaman ja Eduard Volodarskin käsikirjoittaman Fjodor Dostojevskin (Jevgeni Mironov)elämästä kertovan tv-sarjan antamiin tietoihin, melkein. Ja kertaan juonta (VAROITUS), valitettavasti, joskin vain jo esitetystä jaksosta.

Aikaisemmin ihmettelin naivisti mitä annettavaa Dostojevskilla oli Apollinarijalle (Olga Smirnova) sen tavanomaisen lisäksi? Tietysti Polina saattoi antautua Dostojevskille myös siksi, että saisi julkaistua Dostojevskien lehdessä käsikirjoituksensa Toistaiseksi. Ja niin ilmeisesti tapahtuikin ja Polina Suslovasta tuli kirjailija kuten sisarestaan Nadezhdastakin, joka oli myös ensimmäinen venäläinen naispuolinen lääketieteen tohtori sekä vallankumouksellinen feministi.

Ehkä ensimmäinen perääntyminen suhteessa tapahtui sen jälkeen kun julkaisupäätös oli tehty ja ehkä kirjoitus oli jopa julkaistukin ainakin osittain siinä vaiheessa? Myöhemmin jo Polinan hylkäämänä Dostojevski sai tietää, että hänen vaimonsa Maria Isajeva (Tsulpan Hamatova) ei ollutkaan rakastanut häntä, vaan että Maria rakasti edelleen nuorta rakastajaansa, jonka kanssa hänellä oli ollut suhde ennen lähtöä Dostojevskin mukaan, koska Maria oli arvioinut Dostojevskin varakkaammaksi kilpakosijoista. Ehkä niin olikin, vaikka Dostojevski itse ei katsonut talouttaan erityisen vakaaksi.

Vaimonsa tunnustuksesta järkyttyneenä Dostojevski ryntäsi aamuyöllä Apollinarijan asunnolle ja uhkasi tappaa tämän jostain minulle käsittämättömästä syystä. Ehkä hän halusi, että kun hän ei saanut Polinaa niin ei sitten kukaan muukaan? Tai paperiveitsenä Marian tunnustuksen hetkellä käsillä ollut puukko veti häntä vastustamattomasti intohimorikosta kohti? Kun Dostojevskin tuollaiset tappoaikeet paljastuivat veitsen pudotessa ennen rakastetun selkään uppoamista maahan, Apollinarija käyttäytyi erikoisesti ja otti Dostojevskin uudestaan rakastajakseen ja suunnitteli jopa Euroopan matkailua tämän kanssa. Nykypäivänä luulisin, että useimmat naiset olisivat asettaneet Dostojevskin syytteeseen tapon yrityksestä tai ainakin raiskauksesta.

Apollinaria antoi Dostojevskille rukkaset

Itsekin kirjailijana toiminut Polina Suslova ei ilmeisesti ollut ulkonaisesti aivan niin seksipommi kuin häntä esittävä näyttelijä Hotinenkon tv-sarjassa Dostojevskin elämästä. Tietenkin elokuvallinen esitys on muutenkin ylöspanoltaan todellisuutta koreampi. Jo mainio pateettinen musiikki vaikuttaa ylentävästi katsojan sieluun, jota fiktiohenkilö Apollinarijan mukaan ei tosin ole olemassa. Dostojevskin tytär kuvaa muistelmissaan Polinaa rikkaaksi provinssiprimadonnaksi, joka ilmestyi Pietariin aina syksyllä yliopiston lukukauden alettua. Hän kävi luennoilla, osallistui opiskelijoiden seuraelämään ja mielenosoituksiin, mutta ei tenttinyt eikä suorittanut tutkintoa. Joka tapauksessa häntä pidetään esikuvana moniin Dostojevskin luomiin kirjallisiin henkilöhahmoihin: mm. Polina Pelurissa, Nastasia Filipovna Idiootissa ja sekä Katerina että Grushenka Karamazovin veljeksissä. Ilmeisesti Polina oli Nefernefer-tyyppinen vamppi noin suomalaisegyptiläisesti luonnehdittuna, joka itsetietoisena draamakuningattarena oli vaikea pala rakastajilleen, joista hänen aviomiehenään joutui myöhemmin kärsimään toinen paljon nuorempi kirjailijafilosofi Vasili Rozanov, Venäjän kirjallisuuden Rasputiniksikin mainittu, joka harrasti myöhäisessä tuotannossaan paradoksaalista ja dadaistista yksinpuhelua ehkä paljolta juuri Polinan vaikutuksesta heh heh.

Poeettisia arvailuja

Dostojevskin elämästä kertova Teemalla näytettävä moniosainen elokuva vaikuttaa juonenkäänteiltään epärealistiselta saippuaoopperalta kuten paikoittain monet Dostojevskin romaanitkin, mutta ilmeisesti se on aika pitkälle sittenkin historiallisesti oikein?

Aikaisemmassa Teemalla esitetyssä ranskalaisessa Houellebecqin romaaniin perustuvassa parisuhde-elokuvassa Halujen taistelukenttä kantavana ajatuksena oli se, että vanheneva normaali mies helposti jää yksinäiseksi eikä menesty seksimarkkinoilla. Siinä valossa on yllättävää Dostojevskin seksisuhde nuoreen kauniiseen opiskelijattareen. Vaikka kerskuihan Saarikoskikin huippuaikoinaan, että kotimaisen kirjallisuuden opiskelijattarien opintovaatimuksiin tavallaan kuului käydä läpi seksisuhde Saarikosken kanssa. En oikein ymmärrä mitä annettavaa Dostojevskilla oli nuorelle älykkäälle feministille ja vallankumoukselliselle seksipommille. Ehkä suhteessa oli sadomasokismin ja Dostojevskin yliopistoluennollaan markkinoiman synnin viehätystä, ihmisen alhaisten ajatusten ja halujen löyhkää ja niiden paljastamista ja toteutumista, tai aivan päinvastoin hetkellinen kaunis puhdas rakkausepisodi molempien jatkaessa elämäänsä sen jälkeen eri suuntiin joskin tietenkin Pariisiin.

Muuten kirjailijalle ei ehkä ole ensiarvoisen tärkeää paljastaa tai ihmetellä ihmisen oikeaa luonnetta, vaan kehittää senkin suhteen itselleen sopiva poetiikka, tai sellainen joka edistää antoisia suhteita potentiaalisena seksipartnerina kiinnostavaan sukupuoleen. No ei vaan poetiikka joka tuottaa jatkuvasti tekstiä tai ei ainakaan estä tekstin emergenttiä syntymistä. Julkaisu on sitten eri asia kuten AKK:kin sanoisi.