Dostojevskin elämästä kertova Teemalla näytettävä moniosainen elokuva vaikuttaa juonenkäänteiltään epärealistiselta saippuaoopperalta kuten paikoittain monet Dostojevskin romaanitkin, mutta ilmeisesti se on aika pitkälle sittenkin historiallisesti oikein?
Aikaisemmassa Teemalla esitetyssä ranskalaisessa Houellebecqin romaaniin perustuvassa parisuhde-elokuvassa Halujen taistelukenttä kantavana ajatuksena oli se, että vanheneva normaali mies helposti jää yksinäiseksi eikä menesty seksimarkkinoilla. Siinä valossa on yllättävää Dostojevskin seksisuhde nuoreen kauniiseen opiskelijattareen. Vaikka kerskuihan Saarikoskikin huippuaikoinaan, että kotimaisen kirjallisuuden opiskelijattarien opintovaatimuksiin tavallaan kuului käydä läpi seksisuhde Saarikosken kanssa. En oikein ymmärrä mitä annettavaa Dostojevskilla oli nuorelle älykkäälle feministille ja vallankumoukselliselle seksipommille. Ehkä suhteessa oli sadomasokismin ja Dostojevskin yliopistoluennollaan markkinoiman synnin viehätystä, ihmisen alhaisten ajatusten ja halujen löyhkää ja niiden paljastamista ja toteutumista, tai aivan päinvastoin hetkellinen kaunis puhdas rakkausepisodi molempien jatkaessa elämäänsä sen jälkeen eri suuntiin joskin tietenkin Pariisiin.
Muuten kirjailijalle ei ehkä ole ensiarvoisen tärkeää paljastaa tai ihmetellä ihmisen oikeaa luonnetta, vaan kehittää senkin suhteen itselleen sopiva poetiikka, tai sellainen joka edistää antoisia suhteita potentiaalisena seksipartnerina kiinnostavaan sukupuoleen. No ei vaan poetiikka joka tuottaa jatkuvasti tekstiä tai ei ainakaan estä tekstin emergenttiä syntymistä. Julkaisu on sitten eri asia kuten AKK:kin sanoisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti