Hauska tappa vanha tuttu, sanoin äskeiselle miellyttävälle aamupalakaverille, joka oli muuttunut kireästi sähiseväksi raivottareksi. Läpsin naista pari kertaa poskelle ja sanoin painokkaasti: rauhoitu, hiljaa, ole hiljaa. Nainen hyökkäsi kimppuuni nyt ei suinkaan paljain käsin vaan hän heilautti jostain esiin taikomaansa stilettiä, tai ainakin arvioin sen stiletiksi, salakavalasti kohti mahaani. Koppasin ranteesta kiinni ja puristin kaikin voimin vääntäen kättä niin, että stiletti kirposi onnekkaasti irti ja kopsahti lattialle.
Olin heilahtanut naisen taakse ja hän oli nyt tiukasti kiinni edessäni. Hän jatkoi rimpuilemista ja potkimista, mutta rauhoittui lopulta. Raahasin hänet olohuoneen sohvalle ja istahdin laiskanlinnalleni häntä vastapäätä osoittaen naista hänen omalla aseellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti